Addiktioni, 23/2007 (Pt.3)

Junkie XL: Today (JAP Import) (2006)

Junkie XL: Today (JAP Import)Tämä on yksi niistä julkaisuista joiden ostopäätöstä olen joutunut puskemaan monta kertaa viimeisen vuoden aikana eteenpäin mutta luckily that isn’t the case anymore. Nimittäin viime viikolla avautui mahdollisuus ostaa tästä albumista japanilainen painos yhdellä bonus kappaleeella varustettuna joten en kauaa miettynyt että jospa hankkisin sen nyt itselleni. Tom Holkenborg a.k.a. Junkie XL jätti tuossa 90-luvun lopussa selkeät jäljet minun kuuntelutottumukseeni kahdella raskaasti aseistetulla big beat levyllään (Saturday Teenage Kick ja Big Sounds Of The Drags mutta samaa en voi sanoa hänen edellisestä julkaisusta Radio JXL: A Broadcast From The Computer Hell Cabin joka periaatteessa oli kaupallinen perseennuolenta täyteenahdetuilla vierailijoilla joiden tarkoitus oli ainoastaan saada kuuluvuutta radiosoittolistoilla. Mies muuttui siis kerta heitolla erinomaisesta tuottajasta täydelliseksi nössöksi. Oh Tommy-boy, onneksi opit läksysi sillä tämä neljäs studio-julkaisu on paluu tuotantoon jonka motivaationa ei ole pelkästään kaupallisuuden haku ja itse musiikki on jälleen kerran mieltäkohottava ja ennenkaikkea hauska kuunnella. Vaikkakin Today on aika pitkälti yksiulotteinen levy progressiivisen housen rajoissa mitattuna mutta itse levyn soundipolitiikka on hiottu melkein täydellisyyteen hipovaan tasoon. Esim. se miten herra Holkenborg hyödyntää akustisia sekä sähköisiä kitaroita yhdistellen niitä nykypäivän syntikalla luotuihin melodioihin on suorastaan esimerkillistä toimintaa ja omanlaista yhtenäisyyttä julkaisulle tuo levyn vokaaliosuudet jotka hoitavat yksi ja sama henkilö joten edellisen levyn fiaskoa ei tarvitse edes ajatella kuuntelun aikana. Joku voi kutsua tätä julkaisua toimisto-bilemusiikiksi mutta minulle Today on selkeästi kesämusiikkia. Sen huomaa siitä kun tämän levyn pistää soimaan mp3-soittimessa, samalla astuen ovesta ulos ottamaan vastaan auringon säteet kasvoille ja asetellen arskat silmille. Huonompikin mielentila katoaa nopeasti kun Today alkaa ottamaan kuuntelijansa haltuunsa. Haltuunottamisesta puheenollen, Mushroom kohosi nopeasti omaksi suosikiksi tässä kokonaisuuudessa ja itse asiassa tästä kappaleesta on myös muodostunut viimeisen vuoden aikana sellainen hitti meidän pokeripiirissä – kiitos nerokkaan ja iskevän biitti-ohjelmoinnin, herkullisesti pumppaavan basslinen joka alkaa jyräämään kahden minuutin jälkeen sekä yhdistellen näitä aiemmin mainittuja lempeitä sekä rentouttavia melodioita kitarasta ja syntikoista tähän kokonaisuuteen. Siinä on se yksinkertainen ja toimiva resepti tällä levyllä joka ennenkaikkea ei yritä mennä liiallisuuksiin. Yksinkertaisuus on edelleenkin kaunista, eikö totta?