Langattomat kuulokkeet

Sennheiser RS-130Tajusin tuossa vuoden alussa että minulla on yksi arkinen asia mistä en voi luopua tai on todella vaikeata siirtyä takaisin vanhaan käytäntöön. Langattomat kuulokkeet. Neljä vuotta langattomia kuulokkeita käyttäneenä voin sanoa etten todellakaan halua palata takaisin johdollisiin. Minulla on muutenkin pienoinen johtohelvetti kotona joten ymmärrettävistä syistä en halua lisää johtoja edellisten latureiden, virtalähdeiden yms. rinnalle. Tukiasema tietenkin vaatii edelleenkin sähköä seinästä mutta onneksi tukiaseman voi asetella kauemmaksi sopivaan kohtaan. Eikä minulta löydy halua ja kaipuuta olla tarkkana kun kuuntelen musiikkia langallisilla kuulokkeille kämpässä. Jotkut varmaan tietävät mistä puhun. Joko johto on liian lyhyt jolloin tuntuu kuin olisi koiran talutushihnassa tai johto on naurettavan pitkä jota pitää kerätä kasaan vähän väliä koska se on jotenkin aina tiellä. On se vaan mahtava fiilis kun voi käppäillä pitkin kämppää kuulokkeet päässä musiikin soidessa keskellä yötä. Ei tarvitse aina keskeyttää kuuntelua jos pitää tehdä jotain toisessa huoneessa. Esim. paskalla voi käydä ihan rauhassa kello yhden jälkeen yöllä ja musiikki jatkaa soimistaan. Joskus jopa hampaiden pesun aikana kuulokkeet ovat päässä. Tähän asiaan on niin tottunut.

Neljä vuotta uskollisesti palvellut, tai siis ei ne vielä täysin rikki ole mutta hajoamispisteen partaalla olevat Sennheiserin RS-30 kuulokkeet päivitettiin siis uuteen versioon. Say hello to my new friend, RS-130. Kun tarkastelee näiden kahden specsejä, ensimmäisenä silmään tarttuu akkujen kesto. Vanhoissa kuulokkeissa oli 4 tunnin akkukesto ja itselläni oli vielä vara-akku joten pärjäsin hyvin noilla. Uudessa RS-130 akunkesto on pidentynyt 20-25 tuntiin ja nyt Sennheiser on viisaudessaan päättänyt että kuulokkeiden virtalähteenä toimivat kaksi NiHM AAA paristoa. Hyvä ratkaisu sillä vanhemmissa kuulokkeissa oli Sennheiserin omat akut joten jos pitää hankkia uudet niin nyt ei enää tarvitse metsästää niitä alan liikkeistä. Toinen silmiinpistävä asia on akkujen lataus. Akut nimittäin ladataan tuossa tukiasemassa siten että kuulokkeet ripustetaaan paikoilleen ja vóila. Se on pretty much siinä. Eipähän tarvitse alkaa irroittelemaan noita akkuja kuulokkeista kuten vanhoissa vehkeissä.

Sennheiserin kuulokkeet ovat aina olleet minun päähäni sopivat ja uudet eivät tehneet poikkeusta. Suoraan paketista päähän eikä tarvinnut edes säätää niitä mitenkään. RS-130 ovat hitusen isommat vanhoihin verrattuna joten ne on myös hieman painavemmat. Pitää vaan totutella tuohon uuteen painoon. Pieni huolenaihe nousi kuulokkeiden muotoilusta. Itseäni ripoo sellaiset kuulokkeet joissa ovat nahkaiset osat joiden päälle korvat asetetaan. Nämä korvia syövät “imukupit” aiheuttavat itselläni sen että korvat hikoilevat ja parin tunnin päästä ne on pakko ottaa päästä kun pää tuntuisi olevan tulessa. Mutta onneksi Sennheiser on käyttänyt kangasta kuulokkeiden suojissa joten tuota epätoivottavaa hikoilua ei syntynyt itselläni.

En ole hifisti. En tarvitse monen sadan euron studio-työskentelyyn suunnitteltuja suljettuja kuulokkeita joilla pitäisi kuulla jopa koiran pillien luomaa ääntä. Minulle riittää kunhan musiikki kuulostaa kuulokkeissa hyvältä ja aidolta. RS-130:sta lähtevä ääni tuntui jo heti ensikuuntelulla kirkkaammalta ja ilmavilta edellisiin kuulokkeisiin verrattuna. Tosin se saattaa johtua myös siitä että nyt korvat eivät ole täysin kiinni kuulokkeissa vaan niissä on pieni ilmarako välissä. Muutenkin huomaa että pienoista kehitystä on tapahtunut neljässä vuodessa. Jos pitää jotain huonoa sanoa vanhoista kuulokkeista, itselläni pientä ärsytystä aiheuttivat automaattinen voluumen säätö. Kun musiikki vaihtuu rauhallisemmasta ambientista korvia hivelevään industrial paukkeeseen, uudempi malli ei enää niin aggressiivisesti vähennä tuota voluumia. Itse asiassa minun pitää itse säätää kuulokkeista voluumia alaspäin kun tuntuu että “nyt tulee hitusen liian kovalla”. Mitäs muuta? Niin. Seinän taakse siirtyessä sitä pientä kohinamaista naksahdusta (jota ei edes kuule jos soittaa musiikkia jossa on isompa ääntä ja munaa) ei enää kuulu uudemmilla kuulokkeilla. Viikon intensiivisen käytön jälkeen ei voi muuta sanoa kuin loisto-ostos. I like it.