Addiktioni, 09/2007

Charlie Clouser: Saw II (Original Score) (2006)

Charlie Clouser: Saw II (Original Score)Suorastaan vituttaa sellaiset soundtrack-julkaisut joista pahimmassa tapauksessa painetaan kolme-neljä eri versiota. Löytyy se tavallinen versio, bonus DVD:n kanssa, vähän ajan päästä uudelleen paketoituna kahdella bonus biisillä jne. Eli loppupeleissä markkinoilla pyörii eri versioita enemmän kuin järki sallii ja kuitenkin kovemmasta räimestä ja paukkeesta huolimatta julkaisun sisällöstä 95 prosenttia ei liity mitenkään itse elokuvaan. Kuten amerikkalainen versio tästä Saw II:n soundtrackista. Ei näin, ei todellakaan näin mutta onneksi saksalaiset tunnetullaan tehokkuudellaan pelastivat tilanteen julkaisemalla kahden CD:n version tästä kyseistä soundtrackista jossa ennen kaikkea tärkeimpänä osana toimii elokuvan alkuperäinen ja kokonainen score. Vuonna 2004 ilmestyi ensimmäinen osa tästä leffa-sarjasta ja kukaan ei voi olla unohtamatta elokuvan loppukohtausta johon katsojaa oli aiemman puolentoista tunnin aikana kuljetettu kuin pässiä narussa ja lopulta elokuvan juonen sekä hivenen leikkisästi soivan tunnusmelodian kautta sinetöityi hahmojen lopullinen kohtalo. Saw II jatkoi elokuvallisesti sekä musiikillisesti siitä mihin se jäi edellisessä osassa. Hyvä näin koska Charlie Clouser löi ensimmäisellä osalla sellaisen kunnarin josta löytyi oma yksilöllinen, tunnistettava kaiverrustyyli ja mikä tärkeintä, itse musiikki kulki käsi kädessä elokuvan kanssa. Näinhän se pitää ollakin jos haluaa todella erottua Hollywood-massasta.

Tässä saksalaisen Trisolin julkaisemassa kahden CD:n versiossa ensimmäinen levy on tietenkin se kaikista tärkein koska se on pyhitetty vain ja ainoastaan Charlie Clouserin käsialasta kumpuavaan scoreen. Itse scoren osuus sisältää hulppeat 56 cueta joiden pituus vaihtelee kymmenestä sekunnista pariin minuuttiin, joten se pahin jäljelle jäävä huolen aihe oli että pysyykö kokonaisuus mitenkään kasassa mutta onneksi se huoli katosi välittömästi viiden ensimmäisen minuutin aikana. Nimittäin musiikki on miksattu yhteen saumattomasti samalla kun se etenee uskollisesti elokuvan leikatun juonen tahdissa. Clouserin kirjoittama score onneksi keskittyy edelleenkin brutaalimaisesti toteutettuun kaavaan joka ammentaa aineksia perinteisemmästä orkesteripauhannasta sekoittaen tehokkaasti yhteen industrialin peruskone-elementtejä sekä ambientia josta päästään liukuen takaisin kohti teräviä, pistelevineen jousisoitinten massahyökkäykseen. Näin ollen kokonaisuus muodostuu kovaksi, jäänkylmäksi iskujen jakajaksi mutta samalla heräilee eläväksi, painajaismaisesti repiväksi läpileikkuuksi rappiollisesti herkän ihmisyyden sisälle. Saw II on kerta kaikkiaan sykähdyttävä, omalla rujollaan tavallaan kauniisti rakennettu kokonaisuus josta myös muodostui varsin nopeasti yksi henk.koht. suosikki elokuvascoreista. Niin ja mukana tullut ylimääräinen "inspired by the motion picture" CD onkin enemmänkin sampler-tyyppinen kokoelma jolla promotaan häpeilemättä oman tallin industrial/darkwave/ebm-artisteja jotka kyllä potkivat helposti ja sumeilematta soundtrackin amerikkalais-versiota päähän mutta täytyy myös myöntää että osa näistä artisteista onnistuivat tallentamaan elokuvan synkän tunnelman omille töilleen.

Nähty: Saw II

Saw IIOhjaus: Darren Lynn Bousman
Käsikirjoitus: Darren Lynn Bousman, Leigh Whannell
IMDB: Saw II (2005)

Alkuperäinen Saw oli musta hevonen vuoden 2004:n elokuvarintamalla ja voin heti suoraan todeta että se oli yksi parhaimpia tuotoksia ellei jopa paras elokuva sinä vuonna. Monet kurvit elokuvan juonenkäänteissä pitivät perseen tiukasta penkissä kiinni ja silti loppukohtaus yllätti jokaisen katsojan vaikka leivänmuruset johdattelivat 99% varmuudella syylliseen. Ja nyt vuosi myöhemmin on jatko-osan vuoro. Jatko-osat ovat kaksipiippuinen juttu. Ne joko toistavat ponnettomasti alkuperäisen tekeleen tai kuten tässäkin leffassa, käytetään samaa perusideaa ja pistetään se isompiin mittakaavoihin.

Herra Jigsaw, kuten lehdistö ja poliisivoimat kutsuvat häntä, on taas täällä. Syövän viimeinen aste kolkuttelee jo hänen ovelle joten ennen sitä lopullista oven avaamista, hän aikoo lähteä tästä maailmasta with a big bang. "Oh, yes, there will be blood", kuten hän itse toteaa. Poliisit ovat saartaneet hänet, mutta hänellä on vielä ainakin yksi ässä hihassaan. Hänen viimeinen mestariteoksensa, kuolettava projekti johon kuuluu kahdeksan ihmistä. He ovat lukittuna taloon jossa on yksi sun toinen vaarallinen ansa. Aikaa on vain kaksi tuntia ja heidän pitää löytää yksi yhteinen tekijä joka yhdistää heitä. Ja yksi heistä on Jigsaw'n pidätystä hoitavan poliisietsivän oma poika. Samainen poliisietsivä joutuu avuttomasti katselemaan monitoreista poikansa selviytymistä kun hän itse yrittää puristaa tältä sarjamurhaajalta tarvittavat tiedot poikansa pelastamiseksi. Palapelin jokainen palanen liukuu ja loksahtaa paikoilleen elokuvan rynniessään paniikinomaisesti eteenpäin.

Jatko-osassa kaikki oli käännetty päälaelleen. Nyt ei näytetty sitä äärimmäistä esimerkkiä minkä ihminen voi tehdä itselleen pelastaakseen perheenjäsenensä, mutta silti luotettiin voimaan joka syöttää epätietoisuutta aivoihin ja käynnistää reaktiot ihmisessä. Ensimmäisen elokuvan nähneenä, sitä viimeistä juonenkäänteen rutistusta osasi odottaa kuin kuuta nousevaa. Mutta pienoinen yllätyksen poikanen oli sentään saatu ujutettua kokeneellekin katsojalle. Hyvä jatko-osa mutta ei ihan yllä ensimmäisen elokuvan julmalle luonteelle.