Addiktioni: Redux 9

Atrium Carceri & Eldar: Sacrosanct (2012)

Atrium Carceri & Eldar: SacrosanctSimon Heath on ollut kuluneen vuoden aikana harvinaisen tuottelias julkaisurintamalla. Kolme täysin uutta Atrium Carceri sekä kaksi post-apokalyptiseen tarinankerrontaan keskittyvää Sabled Sun julkaisua joista toinen pulpahti juuri sopivasti ulos maailmanloppua ennustavana päivänä. Maailmanloppua ei kuitenkaan lopulta tullutkaan joten tuosta unohduksiin rappeutuneen kaupungin sekä ihmisyyden vaimeasta kaiusta kertovasta 2146 albumista sitten joskus myöhemmin lisää. Alunperin loppukesästä digitaalisena, 24-bittisenä formaattina miehen omalla Cryo Chamber levymerkillä ja myöhemmin venäläisen Infinite Fog Productions kautta fyysisenä astiana julkaistu sekä toisen dark ambient projektin, Eldarin kanssa yhteistyönä tehty Sacrosanct on mielenkiintoinen ja ehkäpä myös jollain tasolla myös kaivattu suunnanmuutos takaisin miehen alkupään suoravetoisempaan sommitteluun. Edetään jälleen huomattavasti synkempää, ahdistavasti kapenevaa väylää ja samalla karsien pieniä ylimääräisiä tarinaan panostavia viitteitä mutta kuitenkin antaen musiikille tilaa hengittää ja jättäen tavaramerkiksi sitä tutunomaista elokuvamaisen painostavasti rapistunutta kerrontaa kuin myös teknillisesti esiintulevaa minimaalista ohjelmointia joiden kautta Sacrosanct saa kaivattua lisää syvyyttä. Tämä on myös ensimmäinen kerta kun tutustun espanjalaiseen Eldariin (Marc Merinee ja Merce Spica) joten tämän albumin perusteella en osaa muuta sanoa että tämä kaksikko tuo selkeästi mukanaan painostavampaa, industriaaliamaisen kolkkoa tekstuuria muutenkin tummaan väripalettiin sonnustettuun äänimaailmaan. Sacrosanct on loppupeleissä lyhyehkö, 48 minuutin teos jossa on selkeästi keskitetty vahvuuksiin ja näin ollen albumiin on onnistuttu sisällyttämään genren perusteisiin tukeutuvan rungon ja samanaikaisesti kauaksi horisonttiin tähyilevän ajattoman viimeistelyn.