Musiikkia, viikko 45/2006. Part 3

VA: Metal Gear Solid 3 – Snake Eater (Original Soundtrack) (JAP Import) (2004)

VA: Metal Gear Solid 3 - Snake Eater OSTVuosituhannan vaihteen jälkeen pelisoundtrackien taso on noussut rajusti ylöspäin että nykyään isommissa projekteissa näihin panostetaan oikein tosissaan. Niinkin paljon että Hollywoodin kovapalkkaisimmat säveltäjätkin ovat tajunneet nykypäivän videopeligenren oivaksi maaperäksi jota voi muokata miten haluaa. Hollywood tuotannoista tuttu mies, Harry Gregson-Williams oli yksi näistä henkilöistä joka palkattiin tähän yhteen Sony Playstationin isoimpiin peliprojekteihin kuuluvaan Metal Gear Solid-pelisarjaan tekemään musiikkia ja jälkikin on sen mukaista. Metal Gear Solid 3:n soundtrack on kuin läpileikkuu mahtipontiseen Hollywood-mättöleffaan. Eipä ihme sillä nykyään pelit ovat parhaimmillaan kuin interaktiivisia elokuvia – pelatessa niihin päästään syvälle luotuun maailman sisään ja musiikki auttaa tässä paljon. Pitäisin tätä Metal Gear Solid 3: Snake Eater soundtrackia jopa niin sanottuna textbook casena erittäin hyvin onnistuneesta soundtrackista joka nostaa fiiliksen nopeasti kattoon ja herättää tunteita voimakkaasti esiin. Ensimmäisenä raitana soi julkaisun toisen pääsäveltäjän eli Norihiko Hibinon kirjoittama alkutunnari joka on yllättäen kuulostaa kuin se oli luotu James Bond elokuvaan. Ainakin minulle mielikuvitus alkaa rakentamaan ja kuvittelemaan nimiluetteloa joka pyörii kuvaruudussa samalla kun alastomat naiset liukuvat ruudun reunasta toiseen. Kun tuosta on päästy yli… BOOM! Headshot! “Metal Gear Solid 3 Main Theme” lähtee ryminällä käyntiin. Kuusi ja puoli täydellisyyttä hipovaa minuuttia jonka aikana Harry Gregson-Williams pistää veret kiehumaan ja pumppaamaan suonissa. Ainakin minä kiljun riemustani melkein kuin pikkutyttö kun pääteeman puolessa välissä perinteiseen scoretyöskentelyyn sekä jo valmiiksi raskaasti elektroniseen painottuvaan cueen esitellään vielä lisäksi likaisesti soljuva acid-rytmi joka samalla tuo mukanaan vauhdikkaat breakbeat poljenneot. Mutta miksikö sanon että se hipoo täydellisyyttä? Harry Gregson-Williamsin osuus näillä kahdella CD:llä on paljolti velkaa The Rock soundtrackille, ainakin juuri mainittu “Main Theme” ja jälkimmäisellä CD:llä soiva “Debriefing” on aika selkeä esimerkki siitä. Mutta taaskaan ei aleta osoittamaan syyttävällä sormella ja väittämään etteikö tämä olisi omanlaisensa tuotos. Kieltämättä The Rock on toiminut hyvänä kasvualustana ja nyt melkein vuosikymmen myöhemmin Metal Gear Solid 3 vie tätä tuttua kaavaa suurempiin ja uuteen suuntaan orgaanisuudellaan sekä samplerien ja muiden laitteiden yhteennaittamisella. Elektronisen musiikin suurkuluttajana ja pienoisena junkiena en voi muuta kuin ihailla ja kuunnella nauttien sitä miten hyvin nämä score-osuudet on liitetty nykyteknologian synnyttämiin pulsseihin. Vaikka en ole itse pelannut kyseistä peliä yhtään, joskus pelkästään korvat riittävät kertomaan minulle laadukkaasta soundtrackista kun se tulee vastaan. Nyt taisi tulla jonkinlaista tunkua tuonne henk.koht. TOP-5 pelisoundtrackien listalla.