Massive Attack: Unfinished Sympathy

Jotenkin tämä biisi on lähtenyt soimaan päässä viime päivinä. Yrittääköhän alitajunta sanoa jotain.

Mezzanine arvostus

Vuonna 1998 julkaistiin trip-hop pioneeri Massive Attackin kolmas albumi, Mezzanine, joka keräsi hyviä arvosteluja ympäri maailmaa ja IMHO on yhä edelleenkin heidän paras työ. Jo ensimmäiset vajottavasti takertuvat nuotit kertovat että levyn pääasiallinen tunnelma tulee olemaan synkkä, melankolinen, syvästi riipaiseva ja parhaimmillaan kuitenkin räiskyvästi maalaileva jossa levittäydytään trippimäisesti monelle eri tasolle. Albumin aloittava “Angel” ottaa siis kuuntelijan tehokkaasti haltuunsa ja tätä biisiä voi tänäkin päivänä kutsua mullistavaksi. Hitaasti etenevä mutta erittäin raskaasti painotettu työ jossa sähkökitaran särisevästi elehtivä ominaisuus pistää aivot raksuttamaan sen merkiksi ettei tällaista mahdotonta kombinaatioita elektronisessa musiikissa pystytä luomaan. Mutta Massive Attack onnistui siinä sata prosenttisesti ja tuossa edessäni se nyt väreilee. “Risingson” luikertelee edelleenkin paranoidisen epämiellyttävillä alueilla ja videosta palkittu “Teardrop” toimii yhä vaikkakin se on vuosien varrella kulutettu tehokkaasti loppuun. “Inertia Creeps” asentelee jo hivenen psykedeelisesti verhoutuvan vivahteen ylleensä ja muutenkin albumi onnistuu tarjoilemaan erilaisia vivahteita tämän mustan paletin alaisuudessa.

Niin… Yritän siis sanoa että kuuntelin tällä viikolla taas pitkästä aikaa tätä albumia työmatkoillani ja yksinkertainen “whauh” reaktio on yhä edelleen se ensimmäinen toteamus tästä julkaisusta ja tässä on vasta nämä singlenä julkaistut kappaleet. Yksi 90-luvun hienoimmista albumeista. Ehdottomasti.

Angel

Risingson

Teardrop

Inertia Creeps

Massive Attack: Angel (Live)

Kymmenen vuoden jälkeen tämä kappale onnistuu edelleenkin olemaan hypnoottisen lumoava sekä raskas, eeppisiin mittoihin kasvava tajunnanräjäytys ja jos minulta kysytään, “Angel” on Massive Attackin hienoin saavutus. Tämä liveversio on viime vuoden Glastonburysta.

Musiikkia, viikko 13/2006

Massive Attack: Collected (Ltd.Ed.) (2006)

Massive Attack: Collected (Ltd.Ed.)Massive Attack on tehnyt pitkän ja komean uran tummien aaltojen tulkkina ja nyt julkaistiin ensimmäinen kokoelma tämän yhtyeen tuotannosta. Collected kansien välistä löytyvät tietenkin klassikko-albumi Blue Lines (jota en vielä jaksanut hankkia levyhyllyyni – stupid me), Protection, upea Mezzanine joka vieläkin räjäyttää tajunnan hitaasti ja aiheuttaa ahaa-elämyksiä yhä uudestaan sekä 100th Window joka oli monelle kuuntelijalle aikamoinen pettymys mutta itse pidin siitä. Totta, se oli enemmän koneellinen ja Robert Del Naja teki levyn yksinään mutta hän onnistui kuitenkin luomaan yhtenäisen albumin. Kokonaisuutena kuunneltuna, Massive Attack on luonut monia unohtumattomia klassikko trip-hop biisejä jotka ammentavat aineksia mm. syvästä dubista, hip-hopista, modenista klassisesta ja jopa rockista. Taas pitää katsoa fanin näkökulmasta tätä julkaisua ja onneksi Massive Attack ei ole mennyt siitä mistä aita on matalin. Limited editionin toiselta CD:ltä löytyvät läjäpäin harvinaisempia yhteistyö kappaleita (kuten esim. Madonnan kanssa tehty I Want You) ja ennenjulkaisemattomia sekä vaihtoehtoisia versioita biiseistä jotka tosin suurimmaksi osaksi kuulostavat ja haisevat neutraalilta. Osasyynä on se että ne muistuttavat joillakin tavalla liikaa isompia veljiään eivätkä näin ollen karista tarpeeksi isoa pesäeroa. Samanlaisen reaktion aiheuttavat myös uudet biisit ja nyt alan olla tosissaan huolissani tulevasta levystä. Toivottavasti Del Naja tietää mitä hän on tekemässä uuden ryhmänsä kanssa. Niin… Ja DVD-puolelta löytyvät myös kaikki Massive Attackin videot. Hyvä että nekin on jaksettu laittaa mukaan. Itse ostin pääasiassa tämän albumin limited editionilta löytyvän I Against I biisin takia. Elektromaisesti eteenpäin kulkeva ja sähköisesti kipinöivä poljento johon Mos Def sylkäisee lyriikat on sellainen paketti jota olen oppinut rakastamaan yhdellä miksaus-CD:llä.