Musiikkia, viikko 48/2006

Lustmord: Lustmord Rising (06.06.06) (2006)

Lustmord: Lustmord Rising (06.06.06)Edessäni on punaiseksi maalattu metallinen ovi. Vuosien korroosio on turmellut tätä jämäkkää ja anteeksiantamatonta alkuainetta tuottamalla ruostetta vartijan asemassa olevaan oven pintaan. Maalikin halkeilee ja paljastaa tumman metallisen sisälmyksensä kaikkien nähtäväksi. Silmäni tarkentuvat oven lukitusmekanismiin ja samalla oikea käteni etenee hitaasti kylmän metallin päälle. Juuri kun olen aloittamassa liikuttamaan ja avaamaan lukkoa auki, tunnen kuinka ovi värähtelee hiljakseen. Päästän otteeni nopeasti irti ja otan pari askelta taaksepäin. Tekeekö mieleni minulle temput vai onko tuolla oven takana todellakin se asia mitä etsin? Pelko ottaa taas vallan ja päässäni käyn sisäistä taistelua. “Vielä ei ole liian myöhäistä kääntyä ja lähteä kävelemään takaisin tulosuuntaan”. Ei. Minulla ei ole enää mitään syytä minkä vuoksi palaisin takaisin. Kerään rohkeuteni ja valmistaudun tarttumaan lukon salpaan uudestaan kiinni. Yksi, kaksi, kolme, ja kosketus. Ei mitään. Ovi ei enää värähtele. Yritän hivuttaa salpaa auki. Jumissa. Enemmän voimaa peliin. Hitaasti ja nykien salpa siirtyy. Pieni tömähdys kuuluu sen merkiksi että ovi on nyt valmis avattavaksi. Kosketan ovea kummallakin kädellä ja käyn vielä viimeistä taistelua pään sisälläni. “Edelleenkään ei ole myöhäistä kääntyä takaisin”. Tyhjennän mieleni ja hengitän rauhallisesti syvään. Avaan silmäni, tartun uudestaan oveen kiinni ja alan työntämään sitä auki. Kirskuen ja muutenkin pahaa ääntä pitäen ovi liukenee oikealle päin. *Krunch-klik* Ääni kaikuu sen merkiksi että ovi on nyt viimeinkin apposen auki. Kävelen varovaisesti oviaukon eteen ja näen ainoastaan jatkuvaa pimeyttä. Nenäni havaitsee ummehtuneen ilman mutta perässä tulee myös pistelevä ja epämiellyttävä haju. Oikea raajani alkaa tekemään edestakaista liikettä puristamalla kättäni nyrkkiin ja avaamalla sen. Tunnen kuinka sydämeni hakkaa rinnassani. Olen selvästikin hermostunut. Taitaa olla vielä viimeisen hermosauhun aika. Juuri kun saan savukkeen suuhuni ja zippoon tulta, syvästä pimeydestä kajahtaa torvimainen ääni. Niskakarvat nousevat pystyyn ja savuke putoaa huuliltani. “Nyt ei todellakaan ole paluuta takaisin”. Sytytän taskulampun mutta tässä pimeydessä siitä ei ole paljon apua. Näen vain mustaa verhoa joka kaappaa kaiken valon sisäänsä ja tuonne pitäisi mennä. Rauhoitan itseni laittamalla silmät kiinni ja hengittämällä suun kautta syvään. “Olenko valmis pistämään sieluni peliin astumalla tuonne pimeyteen?” Kyllä olen. Otan kolme askelta eteenpäin ja katoan mustan verhon taakse. Matkani helvetin syviin syövereihin on alkanut.

Tänä vuonna Lustmord teki paluun dark ambient areenoille eli uusi levy kolmeen vuoteen joka on itseasiassa livejulkaisu ja sen verran spesiaalin tästä tekee sen että julkaisun sisältö kattaa myös ensimmäisen Lustmord keikan 25 vuoteen. Tänä vuonna Los Angelesissa kuudes päivä kesäkuuta Satanic High Mass-tapahtumassa nauhoitettu Lustmord Rising (06.06.06) tarjoilee 20 vuoden edestä materiaalia yhdellä CD:llä miksattuna yhteen sekä myös uusien tuulien muodossa. Ei tätä levyä voi kuin täsmentää näillä sanoilla: helvetin vakuuttava esitys genren kiistattomalta ykkösnimeltä. Tutunoloisesta ilmapiiristä huolimatta, Lustmord Rising (06.06.06) suorastaan imaisee omaan syvään tunnelmaansa ja vie varomattoman kuuntelijan mennessään. Taattua Brian Williams laatua alusta loppuun ja julkaisu on selvä osoitus siitä että hän pitää edelleenkin tiukasti kiinni kruunustaan ja valtikastaan.