Addiktioni, 18/2007 (Pt.2)

Liar’s Rosebush + Scrape[dx]: Nonsense (2007)

Liar's Rosebush + Scrape[dx]: NonsenseTämä pienen painoksen omaava seitsemän biisin CDR EP on jatkoa aiemmin solmitulle yhteistyölle ja alkuperäisestä sessiosta syntyneet hedelmät voi kuulla parin vuoden takaisella ja erinomaisella Collect:Erase split-albumilla. Kuten täysiverinen isovelikin, myös Nonsense jatkaa edelleenkin mutatoitumista iDM-breakbeat-ambient-industrialin välimaastossa mutta sillä erotuksella että nyt ei voi oikein tietää kuka teki mitä tällä EP:llä ja itse toteutumistapa haroilee enemmälti pitkin seesteisempää, minimalistisen iDM:n rajoja ja ponnistaa vauhdin hurmaan kliinisemmän drum and bassin kautta. Sinänsä aika yllättävä veto koska odotin EP:n jatkavan myös kirurgisen tarkan industriaali-täsmäiskujen syöttämistä kuuntelijalleen tai edes luoden samankaltaisen epäkaavamaisen ja mekaanisen hirviön. Nonsense eroaa myös siinäkin mielessä isosta veljestään että mukana on myös enemmän vokaaleja – sämplätyssä muodossa jossa esim. Missy Elliotin osuutta ei voi olla mitenkään noteeramatta sekä ensimmäistä kertaa vierailevina miehityksen asemassa. Kenji Siratori jaksaa tehdä kaikkien kynnelle kykenevien kanssa yhteistyötä joten en yhtään ihmetellyt kun näin hänen nimensä sisäkannessa. Harmi että tällä kertaa herra Siratorin osuudet ensimmäisessä ja viimeisessä kappaleessa ovat varsin näkymätön ilmiö verrattuna esim. mitä hän teki Mind Necrosis Factor’n kanssa. Sen sijaan toinen vieraileva vokalisti onnistuu paremmin – Craig Marchinkoski jatkaa ehkäpä hivenen It-Clingin kaltaisesti mietiskelevällä spoken word osuudellaan “The Compass” kappaleessa jossa yritetään päästä jälleen kerran mielen kahleista irti ja ennen kaikkea löytää se oikea suunta. Hmmm… Pakko se on vaan myöntää itselleni. Siinä missä heidän edellinen työnsä oli kuin tiukasti yhteensidottu ja täydellisesti hiottu timantti, Nonsense – ehkäpä myös hieman ironisesti nimettynä – ei saa milläänlailla sitä puuttuvaa osasta taakseeen jolla se kovin draivi pääsisi irti ja joka kohottaisi kokonaisuuden seuraavalla tasolle. Ehkäpä tämä tosiaan oli vain välityö näiltä kahdelta, tai jonkinlainen kokoelma b-puolista ja eri sessiosta, mutta fakta on että Nonsense ei ole niin eheä kuin olisin toivonut.