Musiikkia, viikko 47/2006. Part 2

Orbital: In Sides (US Ltd.Ed.) (1996)

Orbital: In Sides (US Ltd.Ed.)Kun ensimmäisen kerran hankin tämän julkaisun (eli nyt hallussani on hieman eri painos), aluksi pidin In Sidesia varsinaisena outolintuna heidän back-cataloguessa mutta nyt vuosien varrella tästä on muodostunut minun korvissani yhdeksi vahvemmista albumeista tai voisin jopa pitää tätä THE Orbital albumina minkä Hartnollin veljekset ovat tuottaneet viisitoista vuotta kestäneen uransa aikana. Nimittäin tämä neljäs albumi, In Sides on selkeä askel lähemmäksi tutumpia elektronisia genrerajoja ja on siinä mielessä epä-Orbitalmainen liike. Mutta kuten tiedämme, Orbital taplasi kaikki asiat omalla tinkimättömällään tyylillään mutta joskus täytyy myös ottaa pienoisia riskejä uudistaakseen omaa soundiaan. In Sides on oiva esimerkki tästä riskinoton täydellisestä hallitsemisesta ja sen onnistumisesta. Albumilta ehkä puuttuu sellainen klassikkostatuksen omaava kappale kuten esim. ensimmäisten julkaisujen “Chime” tai “Halcyon + On + On” mutta albumin vahvuus on siinä että Orbital osoittaa musikaallista kehittymistä ja ovat samalla osanneet rakentaa alusta loppuun asti kokonaisuuden jossa ei ole yhtään viallista tai häiritsevää osaa. Kuten sanoin, klassikkostatukset ehkä puuttuvat mutta on albumilla myös näitä vahvempia edustuksia. Hyvänä esimerkkinä on yksi oma henk.kohtainen favorite Orbital flavour, eli mm. videopelin Wipeoutin soundtrackilta tuttu “P.E.T.R.O.L.” – futuristinen sekä kokeellinen trippi rumpu-basso-junkan sävyttämässä maailmassa joka on yhä edelleenkin tänä päivänä yksi sykähdyttävimmistä värinöistä tuossa genressä. Ja herranjestas, tuohan kappale tehtiin jo kymmenen vuotta sitten eikä se ole vanhentunut yhtään. Niin se aika vaan etenee täällä maan päällä. Sitten oma lukunsa on “The Box”. Ensimmäinen installaatio on valveunimaisen tunnelman omaava jonka päätehtävänä on valmistella kappaleen toista osaa kauniilla ja haurailla melodioilla kunnes jälkimmäinen osa on latautunut. Part 2 suorastaan hypähtää hereille, alkaa liikehtimään ja etsimään omaa päämääräänsä Orbital-universumissa luodulla renesanssi-melodiallaan… In Sidesia on myös säädelty elektron tahdittamalla biitti valinnoilla joka kuuluu selkeästi tällä julkaisulla ja ottaa täysinäisesti vallan itselleen kahdessa viimeisessä kappaleessa. Eli albumin toinen kaksiosainen installaatio, “Out There Somewhere?” joka on periaatteessa 24 minuuttia sulaa mielenlaajennusta pienineen blip-blop sämpleineen. Addiktiivista ja erittäin vaarallista pitkään altistuneena. The way i like it. Mutta kuten tuossa alussa mainitsin, omistan jo tämän albumin entuudestaan ja hankin tämän toisen painoksen vain ja ainoastaan tuon bonus CD:n takia. Kyseinen CD sisältää kaksi Orbitalin EP:tä, “The Box” neljänä eri versiona ja “Times Fly” joka jatkaa tätä muiden genrerajojen tutkimistä vielä selkeämmin ja ehkäpä sen takia se ei oikein saa niin hyvää vastakaikua minulta. Orbital ei yleensä tee näin itsestäänselvyyksiä. Noh… Minulle tämä bonus CD oli must hankinta tuon “The Box” EP:n takia. Kolme muuta versiota jatkavat tuota härön melodian saattelemista eteenpäin uusiin ja vielä enemmän oudompiin yhtälöihin.