Viikko 45:n musiikki hankinnat

Mortiis: Soul In A Hole (DVD) (2005)

Mortiis: Soul In A Hole (DVD)Norjan oma citytrolli aka maskia pitävä koukkunokka ja suippokorvanen Mortiis on julkaissut ensimmäisen DVD:n jolla on mukana mm. kokonainen livekeikka. Energinen Lontoon keikka keskittyy täysin soittamaan materiaalia ainoastaan Era2:lta sekä Era3:lta ja muutenkin Mortiis pistää kaiken likoon tällä keikalla sillä kaveri riehuu ja paiskoo mikkitelineitä minkä kerkeää. Era2:n eli The Smell Of Rain albumin gootti/elektroniset biisit on yllättävän hyvin kääntynyt enemmän raaemmaksi kitarasoitantaan ja biisit muutenkin tukevat hyvin tätä nopeaa industrial painoitteista ilmapiiriä. Ainoa negatiivinen asia tässä koko DVD:ssä on Lontoon keikan leikkaus. Biisien välissä näytetään kotivideota backstagelta yms. ja se rikkoo ikävästä tämän keikan yhtenäisyyttä. Neljän promomusiikkivideon lisäksi DVD:ltä löytyy myös perushaastattelu jossa Mortiis kertoo mm. keikkailusta, musiikinteosta ja selittää mitä tietyt asiat tarkoittavat todellisuudessa hänelle (kuten esim. tästä maskista). Ja tällä kertaa Mortiis on tehnyt tämän haastattelun ilman mitään maskeja. Tästä onkin pyörinyt jonkinlaista huhua että Mortiis hylkäisi maskinsa täysin seuraavan levyn myötä. Katsotaan miten käy.

Hardknox: Hardknox (1999)

Hardknox: HardknoxKaikki on suurta Hardknoxin musiikissa. Isot ja nopeasti paukkuvat big beat rummut ja bassot. Levyn aloittava Coz I Can ja Jim Carreyn Me, Myself & Irene leffasta tuttu Fire Like This onnistuu olemaan originaalisti ja hyvin tuotettua tavaraa mutta levyn kulkeutuessä eteenpäin totuus paljastuu. Näitä paukutteluja on jo tehty muiden alan veteraanien levyillä ja tämä levy ei muuten tarjoa oikein mitään uutta. Osa biiseistä kuulostavat ohuelta joiden päälle on lätkäisty tarttuva sämple pitääkseen sitä koossa ja pahimmassa tapauksessa Hardknox kierrättää häpeilemättä parhaimpia temppuja muilta big beat artisteilta. Naisvokaalit ja kitarat iskeytyessä levyn puolessa välissä, mieleen ponnahti heti ensimmäinen kysymys että mistä tämä on tuttu? Niinpä tietysti. Tämä on ihan kuin kuin Lords Of Acidin repertuaarista. Levyn loppupuolella soiva Psychopath saa jo pään laskeutumaan ja pyörimään negatiivisesti. Hardcore basso ja Prodigyn Charly biisistä napattu rumpusämple? Sekin vielä. Jos yleisesti diggaa isoista biiteistä, tykkää myös tästä levystä mutta vielä kerran varoituksen sanana että tämä albumi ei tarjoa paljon uutta. Halpa ja toimiva bailulevy minun tapauksessa (kirjaimellisesti, sillä maksoin tästä vain 5 euroa).