Addiktioni 44/10

Gridlock: Further (1999)

Gridlock: FurtherMike Cadoon ja Mike Wellsin luotsaama Gridlock on edelleenkin sellainen nimi iDM-genressä jota kunnioitetaan, kaivataan ja ennenkaikkea lopetettuaan toimintansa jättivät ison tyhjän kolon jota ei ole vieläkään onnistuttu täyttämään kunnolla. Monia uusia yrittäjiä on ollut viimeisten seitsemän vuoden aikana mutta yksikään niistä ei ole todellisuudessa noussut samalle tasolle. Se mikä tekee Gridlockin musiikista uniikin ja vaikeasti replikoivan kollaasin on tämän duon kyky koskettaa mielikuvitusta, piirtää futuristisia ääriviivoja hyödyntämällä teknologiaa ja sen ohella laajaa ymmärrystä rytmin koostumuksesta ja miten siitä hahmotellen paloitetaan ammattilaisen tavoin uusia muotoja. Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on myöskin ehdottomasti se että tunnetasolla albumit ovat alusta loppuun asti syvällisiä matkoja omanlaiseen maailmaan jossa omat mielikuvat ovat vain rajoitus. Siinä missä Trace ja Formless ovat kumpainenkin täydellisyyteen hiottuja kokonaisuuksia, Further asettunee heidän discografiassa puumerkkimäisesti kohtaan joka kertoo ensimmäisen kerran todellisen näytön heidän nerokkuudesta. Toisin sanoen tällä albumilla Gridlock löysi vihdoinkin oman ääneensä ja seuraavat albumit keskittyivät täydentämään ja vahvistamaan heidän rakentamaansa kaavaa. Further on muutenkin hieman erilailla mieltä stimuloiva kokemus sillä tällä albumilla Gridlockin industrial taustaiset juuret ovat viimeistä kertaa vahvasti mukana. Further on siis Gridlockin viimeinen albumi jossa äärikarheasti rahisevia vokaaleita pidetään vielä tärkeässä roolissa heidän musiikissaan. Tämä juuritasosta ylöspäin hehkuva vaikutus näkyy myös siinä että albumin äänimaisema painottuu enemmän tuonne kiihkeään, meteliä nostattavaan kaaokseen ja nollaykkösten murskaavaan teholaskentaan johon lisätään tutunomaisia vivahteita ylläpitämään satunnaisuutta kuten esim. konekiväärimäisesti etenevästä paukkeesta (“Sever”) tai Mike Cadoon soolopuolen Dryftin kaltaista voimakkaasti yhteen takovaa iDM/drum and bass hybridiä (“Without” ja “Scrape”) mutta samalla kuitenkin tarjoten onnistuneesti uniikkia kokeiluja yhdistäen mm. surumielistä pianoa (“Ash”) tai vetäytyen laser-aikakaudessa takaisin perus-minimaaliseen otantaan heittäen eteensä 4/4 technon kautta ilmehtivän “Cramp”. Further on siis Gridlockilta ensimmäinen kiistaton näyttö siitä miten mutaation kautta levittäytyvä genrien välinen kolminaisuus pidetään tiukasti yhdessä ja kaikki irrallaan leijuvat fraktiot soljuvat täydellisesti toisiinsa kiinni. Toisaalta albumi on myös paikoittellen raakaa päätä nostattava kokemus mutta tässä on myös paljon sellaisia lukkoon lyötyjä ideoita jota tunnetaan Gridlockin tavaramerkkinä. Further on trilogian ensimmäinen tärkeä palanen ja historia osoitti miten pitkälle he ponnistivat kahden seuraavan osan kanssa.