Addiktioni 16/14

Mr Velcro Fastener: Telemacho (10th Anniversary Edition) (2007)

Mr Velcro Fastener: Telemacho (10th Anniversary Edition)Vuonna 2006 julkaistu Mr Velcro Fastenerin (Tatu Metsätähti ja Tatu Peltonen) neljäs täyspitkä Telemacho taidetaan päällimmäisenä muistaa harvinaisen rumasta kansitaiteesta jossa oli valkoiseen taustaan lätkäisty logo, tussilla töhertelyä sekä leikkaa ja liimaa kuvia. Albumi kuitenkin sai puolitoista vuotta myöhemmin kansitaidetta myöten uudelleenpaketoinnin jota myös täydensi alunperin vinyylinä julkaistua harvinaisempaa materiaalia toiselle CD:lle kasattuna. Hiljattain sain tämän uudelleenjulkaisun käsiini joten on kaivatun revanssin paikka. Täytyy myöntää että jos tämän suomalaisen electro-duon materiaalia lähden kuuntelemaan, yleensä hakeudun heidän toisen albuminsa (Otherside) äärelle ja jollain tavalla Telemacho on miltei puolivahingossa ja ajan saatossa kadonnut musiikkikirjastoni kansioiden syövereihin ja levyhyllyjeni arkistoon keräämään pölyä. Ehkä vuodet ovat tehneet tehtävänsä mutta Telemacho ei ole ihan niin särmikäs kokemus kuin alunperin muistinkaan eli on kokonaisuutena hieman epätasaisempi verrattuna heidän edellisiin töihinsä, johtuen myöskin siitä että kovimmat paukut isketään jo heti alkumetreillä. Kutkuttavasti houkuttelevan melodisen intron myötä albumin kakkosraita "The Flock" lähtee käyntiin jytisevästi sarjatulta laukovan bassorummun saattelemana jota täydentävät pahansuopaisen ärhäkkäästi sylkevät lyriikat. Tällaista se TR-808 rumpukoneen siivittämä ja syntikoiden kautta pulssahtelevasti sykkivä electro on parhaimmillaan. Take-no-prisoners tyylistä asennetta jossa annetaan koneiden heijastaa hohtavasti valaisevan sielukkuutensa. Telemacho soljuu kuitenkin lennokkaasti eteenpäin tarjoillen silloin tällöin korvia höröttäviä ja niskakarvoja nostattavia hetkiä, kuten esim. albumin nimeä kantavassa kappaleessa jossa jälleen nousee esiin sellainen rynkyttävästi etenevä lataus ja toisessa ääripäässä mutkat suoriksi vetävä tuotanto-politiikka aiheuttaa kihelmöintiä turtumisesta. Mutta mutta... Telemachosta kuitenkin loppujen lopuksi löytyy kaikki ne analogisesti hohkaavat elementit mitä vaaditaan vanhan kunnon electron purkittamiseen sekä paukuttamiseen ja onhan albumi muutenkin jälleen hyvä muistutus miten täältä kotosuomestakin löytyy lahjakkaita tuottajia tämän genren sisältä. Telemachon kuuntelusta tuli myös sellainen palava kaipaus seuraavaa täyspitkää kohtaan, onhan siitä taas pitkä tovi vierähtänyt heidän edellisestä julkaisusta.

Orbital: Wonky

Just... Eipä toi Orbitalin uusin tuotos muutenkin oikein säväyttänyt.

Kraftwerk: The Man Machine (Live)

Addiktioni 20/10 – Part 2

Memmaker: How To Enlist In A Robot Uprising (Deluxe Edition) (2010)

Memmaker: How To Enlist In A Robot Uprising (Deluxe Edition)Laitetaan ensimmäiseksi pientä faktaa pöytään. Memmaker on yhtäkuin Guillaume Nadon ja Yann Faussurier joista jälkimmäinen nimi tunnetaan parhaiten isomman ja kovemman kaliiberin omaavan industrial-koneiston Iszoloscopen takaa. Tämän hetkisen tilanteen mukaan Guillaume Nadon on myös liittynyt Iszoloscopen riveihin joten olettaisin se tekisi jossain määrin Memmakerista sivuprojektin. Alunperin How To Enlist In A Robot Uprising julkaistiin Hive Recordsin kautta vuonna 2008, myi painoksen loppuun ja siinä ohella levy-yhtiökin ehti pistää pillit pussiin juuri minkäänlaista melua. Ja tänä vuonna robottien vallankumous saa uuden kiiltävän haarniskan päällensä sillä Artoffact Records päätti julkaista Memmakerin debyytin uudestaan. Alkuperäinen julkaisu on läpikäynyt uudelleenmasteroinnin ja siinä ohella itse albumille on lisätty kaksi uutta biisiä ja mukaan on lätkäisty vielä ylimääräinen remix-CD. Eikö kuulostakin erinomaiselta kokonaisuudelta? Hyvä, sillä How To Enlist In A Robot Uprising on edelleenkin tiivistunnelmainen paketti joka sisältää kiertoradalta laukastavia pommeja, robotteja, kuolemansäteitä ja teknologista ylivaltaa syöksyvästi iskostuvan musiikin muodossa joka yksinkertaisesti sanottuna pistää maan ja taivaan tömisemään.

Äänimaailmallisesti How To Enlist In A Robot Uprising asettunee siis jonnekin kevyemmän rytmisen noisen, technon sekä EBM:n välimaastoon ja verrattuna Iszoloscopen soundiin, Memmakerin materiaali heilahtaa huomattavasti enemmän tuonne kevyempään ja tanssittavampaan ääripäähän. Jo heti väkivaltaista unta analysoivasta "Prophecy" introsta lähtien, futuristinen immersio on vahvasti läsnä tällä albumilla ja tuota tunnelmaa pönkittävät erilaiset elokuva-sämplet jotka värittävät tätä planeettojen välistä sodankayntiä ja robottien lannistumatonta hyökkäystä. Sämple-listalta löytyy esim. kuvernööri Schwarzeneggerin sylkinäyte yhdestä ehdottomasta klassikoista hänen urallaan eli Total Recallin kutsu punaiselle Mars-planeetalle joka pudotetaan "Get Your Ass To Mars" kappaleen ytimeen pyörimään ja replikoimaan itseään viruksen kaltaisesti samalla kun mekaaninen toisto jauhaa lannistomattomasti eteenpäin. Kun albumin tematiikassa käsitellään robotteja hyvinkin perinpohjaisesti, se myöskin tarkoittaa että jossain vaiheessa myös vocodereita aletaan hyväksikäyttämään ja luomaan tarvittavaa lisävahvistusta soundimaailmaan. Androidien sodanjulistusta esittelevät "Death Audio Blow Your Brain" ja "Robot Buzz" jotka pistävät pumppaavasti etenevän synakoneiston suorastaan laulamaan ja siinä ohella kohottavat energisen rave-mentaaliteetin täyteen loistoonsa. "Deception" edustaa tunnelmaltaan huomattavasti synkempää antia raahaten dominoivaa äänimaailmaa kohti karskimpaa industrial mentaliteettia jota myös maalaen peittää Pitch Black elokuvasta tutun Riddickin suora kommentti jumalan olemassaolosta. "Insomnia" on yksi albumin kohokohdista joka alkaa muodostamaan muotoaan erilaisten terävien noise-signaalien kautta kunnes ranskankielinen ja täyteen raivoon kohoava puhesämple käynnistää taas miltei typilliseen tapaan eteenpäin puskevan ryminän. Kolmen ja puolen minuutin vaiheella teos yllättää kuuntelijan tekemällä 180 asteen käännöksen ja samalla rysäyttäen 8-bittisen vaihteen sisäänsä jonka myötä kokonaisuus muuntautuu luontevasti kasari-elektron alaisuuteen jota viimeistellään pelkoa levittävällä sämplellä kylmän sodan aikaisesta Neuvostoliitosta ja heidän kaupunkeihin suunnatuista ydinohjuksista.

Jos tähän mennessä ei tullut selväksi, Memmakerin How To Enlist In A Robot Uprising on suorastaan sci-fi nörtin märkäuni. Tasaisesti ja jyskyvällä tahdilla rullaava basso muistuttaa androidin sähköistä pulssia joka tempaisee mukaansa silmänräpäytyksessä ja jättää haluamaan lisää. How To Enlist In A Robot Uprising on myös siinä mielessä edistyksellinen EBM-julkaisu tässä nykypäivän luita myöten kalutussa genressä että se harppaa muutaman pienen mutta tärkeän sivuaskeleen pois ylikäytetyistä kliseistä ja samalla muistuttaa kuuntelijaa siitä että miten albumi voi olla hauska joka ennenkaikkea ei ota itseään liikaa tosissaan. Niin ja en kai minä unohtanut mainita että tämä julkaisu sisältää robotteja ja paljon?

DJ Cheeba: The Reels Of Solid Steel

Using two turntables and Serato's Video-SL plug-in for Scratch Live to enable video controlled and manipulated by vinyl, Cheeba makes the most of this technology... mixing, scratching and juggling both sounds and pictures with stunning results. Original films, remixes and music videos made by Cheeba and James Reed (Thousand Thousand Points of Light) blend seamlessly with video mashups, animations and a wealth of other wonderful and often bizarre visual sources.

» Vimeo.com

Toisin sanoen tunnin miksaus joka on kuin räätälöity meikäläisen makuun. Hypitään genrestä toiseen ja sämplätään elokuvia varsin hilpein tuloksin. Ainakin Bulletin ja DJ Shadow'n "Mashin' On The Motorwayn" sekä Aphex Twinin ja CJ Bollandin mashupit aiheuttivat positiivisia hymähdyksiä täällä puolen ruutua.

Musiikkia, 01/2006

Shorai: 40 Minutes Into The Future (2005)

Shorai: 40 Minutes Into The FutureTaas tällainen albumi joka ensikuulemalta aiheuttaa hämmästystä ja kyselen itseltäni että mitä helvettiä minä juuri äsken kuuntelin? CD lähtee uudestaan soimaan koska korvat ja aivot vaativat sitä epätoivoisesti. Toisella kuuntelukerralla ollaan taas huuli pyöreenä ja h.moilasena. Takaisin alkuun. Jokainen kuuuntelukerta vahvistaa sitä tunnettä että kuulen jotain uutta ja erinomaista, kokeellista musiikkia. Levyn ensimmäinen biisi kuiskii kuuntelijalle hienovaraisesti että nyt astutaan rhythmic noisen lataamaan sähköiseen ympäristöön mutta levyn edetessä voi huomata että se on hämäys. Pelkkä pintaraapaisu. Kerroksia paljastuu enemmän ja enemmän sitä myöten kun levyllä sukelletaan syvemmälle. Hypnoottisen pyörityksen lisäksi 40 Minutes Into The Future albumi suorastaan hikoilee 80-luvun electronista soundia - kymmeniä pieniä analogisia blib-blob tietokone ääniä ja Kraftwerkilta lainattuja robottivokaaleja. Albumilla kuulee myös helposti saman aikakauden tuottaman electron vaikutteet mutta onneksi Shorai on välttänyt ne pahimmat kliseet ja osoittaa ettei vanhoihin kaavoihin kannata kangistua pitkiksi ajoiksi. Suu auki, sillä hän kaataa kurkusta alas 2000-luvun voimakkaan, väkevämmän ja välillä jopa junnaavaan electron. Kun 40 minuutin raja lähestyy, viimeisessä kappaleessa otetaan kaikki irti ja tutustutaan ilmiöön nimeltään kaaos.

Viikko 20:n musiikki hankinnat

Imatran Voima: 12 inches 2002-2004 (2005)

Imatran Voima: 12 inches 2002-2004Jumaleisson. MONSP teki meille karhun palveluksen kun he julkaisivat nämä biisit ensimmäistä kertaa CD-formaatissa. Alunperin nämä Tellektron julkaisut oli saatavilla ainoastaan 12" vinyylinä. Imatran Voiman debyyttilevy The Church Of Latterday Maggots oli itselleni pieni pettymys koska se levy ei ollutkaan täysin in-your-face tyylistä old school elektroa vaan Randy Barracuda ja Fresh O Lexx hämmensivät soppaa funkymaisella ja todella kieroutuneella elektrolla. Mutta onneksi tämä kokoelma paikkaa pettymykseni. Tuttuun tyyliin Imatran Voima heittää matalia bassolinjoja, analogisia syntikoita, kasi-nolla-kasia, vocoder ääniä ja todella hämäriä sämplejä tehosekoittimeen ja tarjoaa bändin omin sanoin superheteromaista musiikkia. Tosin MONSP mokasi tämän täydellisen levyn laittamalla biisilistan hieman väärin. Perkele.

System Of A Down: Toxicity (2001) / Steal This Album! (2002) / Mezmerize (2005)

System Of A Down: MezmerizeViime viikolla tuli kuunneltua suurimmaksi osaksi uutta SOADia ja samalla huomasin että minä en ole edes hankkinut Toxicity albumia levyhyllyyni. Nyt se vääryys on korjattu kun hankin kaksi edellistä albumia 15 eurolla Anttilasta. Toxicity oli se albumi joka laukaisi System Of A Downin raketin lailla suuren yleisön tietoisuuteen ja se oli samalla raikas tuulahdus metalliscenelle. Energiset biisit saattoi alkaa hirveellä paahtamisella kunnes kertosäe osuus vedettiin hitaasti. Tai sitten homma vedettiin täysin päinvastoin. Niin arvaamatonta ja täydellisesti toimivaa materiaalia. Sen sijaan Steal This Album! oli paha pettymys itselleni. System Of A Downin energisyys on täysin poissa levyn biiseistä. Mutta tämän albumin kanssa oli muutenkin paljon ongelmia sillä masteroimaton versio vuosi nettiin ja en tiedä joutuiko bändi sen vuoksi kiirehtimään biisien viimeistelyssä. Se teki kuitenkin hallaa tälle levylle.

Ja se pääruoka. Neljäs albumi Mezmerize osoittaa taas miten nerokas (tai mielipuolinen - se raja kulkee todella lähellä) bändi voi olla. Levyn ensimmäinen single "B.Y.O.B." ei vakuuttanut minua, mutta onneksi se onkin ainoa 'OK' biisi tällä levyllä. Muuten kirjoituskynä ei ole osoittanut tylsyyttään. Otetaan esimerkiksi "Radio/Video". Ensiksi riffittelyt, B-osa vedetään polkkakompilla, riffittelyt ja hups... C-osa lähteekin reggae biitin tahdissa joka morfautuu balalaikka iloitteluksi. Huhhuh. Kuten sanoin, N-E-R-O-K-A-S-T-A shittiä. Levy on täynnä tällaista energisyyttä, nopeutta ja välillä pitää heristellä korvia hassujen/kornien lyriikoiden vuoksi. Bändin kitaristi Daron on muutenkin ottanut suurempaa roolia tämän levyn lauluissa ja sen johdosta bändi on muuntautunut monipuolisemmaksi. Levyn viimeistelee akustinen biisi jonka Daron laulaa melkein kokonaan. Tässä on yksinkertaisesti sanottuna henkeasalpaava levy joka ehdottomasti yksi vuoden kovimmista julkaisuista ja parin kuukauden päästä pitäisi ilmestyä toinen levy. Tuskin maltan odottaa.