Fuck DJs who takes himself too seriously

Squarepusher: Do You Know Squarepusher (Live At Fuji Rock Festival 2001)

Addiktioni, 12/08

Beefcake: Coincidentia Oppositorum (2000)

Beefcake: Coincidentia OppositorumKun puhutaan uuden musiikin löytämisestä tässä sisäänpäin hengitetyssä aistien viidakossa ja oman epätoivoisesti jatkuvan addiktion tyydyttämisessä, Volker Kahlin musiikki on itselläni ollut yksi selkeimmistä kohokohdista viime aikoina. Elokuvamainen kerronnallisuus yhdistettynä erilaisiin elektronisiin työstötapoihin on suorastaan avannut silmäni sille mihin tätä kahden lajityylin sekoitusta voi parhaimmillaan kuljettaa yhden miehen henkisillä voimilla – varsinkin kun kaveri ei ole tehnyt yhtään cinemaattista kokemusta varten vasten tehtyä scorea vaan hänen levynsä ovat enemmän olleet mielikuvituksen pienille elokuville suunnattuja teoksia. Ennen Kattoo pseydonyymin alaisuudessa tehtyä soolotuotantoa, hänellä oli eräs toinenkin projekti joka tunnettiin nimellä Beefcake. Beefcake on tällä hetkellä menneen talven lumia ja aika pitkälti viiden jalan syvyyteen raahattu painolasti mutta Gabor Schablitzkin kanssa perustettu kollaasi edelleenkin keräilee vuosi toisensa jälkeen enemmän ja enemmän arvostusta elektronisen musiikin piireissä ja tärkeintä on se että heidän julkaisemansa musiikki elävät yhä monien vanhojen sekä uusien fanien muistissa. Tämän johdosta osa julkaisuista saa kitkerän veren maun suussa vauhdittamana etsiskellä jotta sen saa kokoelmaansa ja yksi näistä vaikeamman luokan tapauksista on vuonna 2000 Hymen-levymerkillä julkaistu Coincidentia Oppositorum.

Coincidentia Oppositorum alkaa pelottavasti italialaisella 30-luvun musiikilla joka kuitenkin varsin nopeasti häivähtyy scoremaiseen otantaan jossa toistetaan sanaa ‘relax’ – kuin valmistaen kuuntelijan tulevaan rupeamaan jossa kuiskien annetaan vain yksi pieni mutta tärkeä neuvo jonka avulla tästä julkaisusta pääsee lävitse vahingoittumatta. Lihaksia ei tosiaankaan kannata jännittää tämän kuuntelun aikana sillä albumi aiheuttaa kramppeja vaihtaessaan jatkuvasti tulo- ja menosuuntaa. Oleta saavasi mitä tahansa, mutta todellisuudessa varaudu odottamattomaan täysivaltaiseen hyökkäykseen jossa käytetään myös luovaasti keittiön allasta. Coincidentia Oppositorum on, sanoisinko jopa hivenen Parkinsonin taudin kaltaisesti oirehtiva matka elektronisen musiikin eri tyyleihin, vaihtuviin sävyihin ja voimakkaisiin rytmisiin tulkintoihin mutta saavuttaen täydellisesti sen pisteen että albumi on jatkuvasti kuuntelijaa haastava sekä ympäriinsä poukkoileva tunnelma pysyy tiivisti yhtenäisenä. Annan yhden esimerkin. Coincidentia Oppositorumin cuet kuusi ja seitsemän – synteettisesti rätisevä ja systemaattisesti kilisevä drill ‘n bass tuntuisi vievän albumia jälleen sellaiseen epätaisesti painottelevaan mielen syvyyksiin jossa on selkeästi salaa otettu oppitunteja Richard D. Jamesilta kunnes yhtäkkiä vedetään liinat kiinni ja upeasti soljuva downtempomainen linjaus paljastuu koko kauneudessaan johon yhdistellään erilaisia instrumentteja viulusta huiluun ja jopa harppuun. Ja kas, heti perään iskostuva yhdeksäs cue muuntautuu taas vauhdittamaan kuuntelijan suoraan kohti teknologisesti väritettyä palettia jossa selkeästi kuuluu 90-luvun puolivälin iDM-tunnelma. Coincidentia Oppositorum on siis laajan kirjon omaava ja jatkuvasti sisältöään uudelleen rakentava kokonaisuus jossa hetkittäin saa tuntea erilaisia vaikutteita, Richard D. Jamesista aloittaen, mutta vaistomaisesti vieden kuuntelijan kaksikon itsensä kehittämään ja erinomaisesti luotuun, alati aineksia keräävälle kasvualustalle. Kun mainitsin että tällä albumilla pitää varautua kaikenlaiseen, julkaisun viimeistelevä cue osoittaa Beefcakelta myös loistavasti mietittyä pop-mentalitettia kun pääasiassa piano ja naisen vokaali kuljettaa Coincidentia Oppositorumin rauhallisesti lopulliseen päämääräänsä.

Musiikkia, viikko 19/2006

Amen Orchestra: 17 Waves (2006)

Amen Orchestra: 17 WavesKun ihminen uudelleen keksii pyörän, sivusta seuraavat henkilöt kopioivat saman idean ja alkavat heti suoltamaan siitä eri kokoisia ja muotoisia. Isompi artisti edellä, pienemmät heti perässä. Viime vuoden alkupuolella kanadalainen Venetian Snares julkaisi paljon kehuja saaneen Rossz Csillag Alatt Született albumin. Kyseisellä julkaisullaan hän sekoitti rohkealla tavalla drum and bassin perusbiittiä eli amen breakia ja modernia klassista sopivasti yhteen. Tosin Venetian Snares ei edes ollut se ensimmäinen artisti joka rakensi tällaisen cocktailin tyhjästä. Mm. brittiläinen Krust teki jo tämän vuoden 1999 debyyttijulkaisullaan Coded Language mutta tällä kertaa ei kestänyt täysinäistä vuottakaan kun tätä reseptiä taas käytettiin uudestaan hyväksi. Naapurimaamme Venäjän puolelta ponnahti yllättäen tuntematon musiikintekijä joka vie tätäkin kaavaa uusiin ulottuvuuksiin ja on aika osuvasti antanut tälle projektille nimeksi Amen Orchestra. Nimen mukaisesti amen breakia käytetään ahkerasti jota venytetään ja puristetaan jälleen kerran uuteen muotoon ties kuinka monetta kertaa drum and bassin historiassa ja täytyy myöntää että hyvin hän on onnistunut tekemään tästä albumista täysin oman tyylisen kopioimatta Venetian Snaresia. Syyhän löytyy selvästi siitä miten noita klassisia soittimia sekä tuota amen breakia on sovellettu tällä levyllä. Venetian Snares hyödynsi ainoastaan kolmea-neljää perussoitinta omalla Rossz Csillag Alatt Született albumillaan mutta Amen Orchestra menee vieläkin pidemmälle kummassakin asiassa. Kuten projektin nimi ilmaisee täydellisesti, 17 Wavesin kappaleisiin on kirjaimellisesti luotu sellainen tunnelma että kokonainen orkesteri on läsnä. Ja kun siihen yhdistetään hyvin ohueiksi venytetyt ja silti mutkikkaaksi ohjelmoidut drill and bassia muistuttavat amen breakit, tutunoloinen soppa on muuttunut täysin erinmakuiseksi. 17 Waves saavuttaa erinomaisesti ja tyylikkäästi kaaottisen tilan joka kuulostaa niin sekopäisen intensiiviseltä ettei voi ensikuulemalta uskoa korviaan kun musiikki etenee hurjalla vauhdilla siihen pisteeseen. Jos Mozart tai joku muu sen ajan rockstara olisi syntynyt nykypäivänä ja absinth-huuruissaan tehnyt levyllisen musiikkia, se tod.näk. kuulostaisi tältä.