Viikko 48:n musiikki hankinnat (part 2)

Venetian Snares: Doll Doll Doll (2001) / Find Candace (2003)

Venetian Snares: Find CandaceVenetian Snaresin vuoden 2005:n kolmas albumi, Meathole, hyökkäsi kuuntelijan kimppuun rankkojen sekä todella nopean drum and bass/breakcore äänivallin avulla, säväytti erilaisten kauhistuttavien sämplien muodossa ja piirsi mieleen karmivan snapshotin massamurhaajan syistä ja seurauksista. Aaron Funkin aikaisemmat tuotokset Hymen levymerkin alaisuudessa eivät ole kaukana tästä kuolemalta löyhkäävästä maailmasta. Doll Doll Doll ja Find Candace, osa yksi ja kaksi. Näiden kahden albumin kansipiirrokset sekä biisien nimet huokuvat pimeää pahuuttaa ja tällä kertaa levyillä peilataan lastenmurhaajan näkökulmasta. Musiikki on edelleenkin sitä kalloja särkevää ja veitsen terävää breakcore rymistelya jota Aaron Funk tuottaa ties missä snuff-bootleggereiden luolassa. Mutta täytyy antaa kaverille krediittiä sillä Aaron Funk hämmästyttää ja yllättää jokaisella levyllä. Jazzia, kuorolaulua, pitkä rivillinen viulunsoittajia ja päälle lätkäistään breakcore kolistelua á la Venetian Snares? Ja tämä kaikki vieläpä samassa kappaleessa? Hän osaa yhdistellä eri genreitä saumattomasti, pistää kaupan päälle irvokkaan sämplen elokuvasta joka lyö hampaat sisään ja pakottaa kuuntelijan pelkäämään. Doll Doll Doll kuvastaa murhaajan adrenaliini ryöppyä murhan tekohetkellä ja näin ollen tämä on synkintä musiikkia mitä minä olen ikinä kuunnellut. Find Candace sen sijaan keskittyy olemaan rauhallisempi – rikos on tehty, euforinen olotila katoaa vähitellen ja nyt on aika alkaa hävittämään todisteita ja ehkäpä myös miettimään uutta uhria.

Do you now believe in monsters…?