DJ Cheeba: The Reels Of Solid Steel

Using two turntables and Serato’s Video-SL plug-in for Scratch Live to enable video controlled and manipulated by vinyl, Cheeba makes the most of this technology… mixing, scratching and juggling both sounds and pictures with stunning results. Original films, remixes and music videos made by Cheeba and James Reed (Thousand Thousand Points of Light) blend seamlessly with video mashups, animations and a wealth of other wonderful and often bizarre visual sources.

» Vimeo.com

Toisin sanoen tunnin miksaus joka on kuin räätälöity meikäläisen makuun. Hypitään genrestä toiseen ja sämplätään elokuvia varsin hilpein tuloksin. Ainakin Bulletin ja DJ Shadow’n “Mashin’ On The Motorwayn” sekä Aphex Twinin ja CJ Bollandin mashupit aiheuttivat positiivisia hymähdyksiä täällä puolen ruutua.

Viikko 14:n musiikki hankinnat

Amon Tobin: Chaos Theory (Splinter Cell: Chaos Theory Original Soundtrack) (2005)

Amon Tobin: Chaos TheoryUbisoft teki aika rohkean vedon ja otti tietoisen riskin kun palkkasivat Ninja Tune artistin Amon Tobinin tekemään Splinter Cellin kolmannelle osalle musiikkia. Riskinotto kannatti sillä Amon Tobin on luonut oikeita instrumentteja käyttäen todella jännittävän, vaarallisen ja synkän kuuloisen soundtrackin jonka päälle kuorrutettu nopeaa trip-hop/elektronista biittiä joka melkein saavuttaa orgaanisen drum and bass tunteen. Biisien nimet ja soundimaailma hieman viitoittaa tietä aasiaan. Mutta mutta… Levyn kymmenen biisiä on liian vähän. Pari biisiä lisää ja tämä olisi täydellinen soundtrack. Noh… kyllä tälläkin pärjää. Vielä pitäisi hankkia itse peli.

LBJ: Live Material (2005)

LBJ: Live MaterialTutustuin tähän suomalaiseen konemuusikiin tekijään Notkea Rotan Kaupungin Vauhdissa EP:n kautta. Tällä EP:llä oli yksi LBJ:n tekemä remix. Haettuani vähän enemmän tietoa tästä kaverista, löysin infoa yli kuukausi sitten tulleesta levystä ja päätin hankkia tämän levyn. Tätä kuunnellassa voi jo melkein tuntea kesän iholla. Levy tarjoaa mukavasti eri vaihtoehtoja: breakbeatia, dubbia ja downtempoa. Hyvä aloitus ensimmäiseksi levyksi ja koskaan ei ole liikaa uusia suomalaisia yrittäjiä konemusiikin saralla.

CJ Bolland: The Analogue Theatre (1996)

CJ Bolland: The Analogue TheatreTämä levy ilmestyi 90-luvun puolessa välissä ja niihin aikoihin brittein saarelta tuli paljon hyvää elektronista musiikkia. CJ Bollandin kolmas levy ei ole poikkeus. Hän tarjoaa tällä kertaa suurimmaksi osaksi instrumentaali technoa sekä paukkuvaa beattia joka lainailee eri genreistä ne tärkeimmät palaset. Erinomainen levy, tosin miinus pisteitä tulee levyn viimeisestä biisistä joka on aika törkeä kopio Prodigyn Poison biisistä.