Addiktioni, 16/09

Charlie Clouser: Resident Evil: Extinction (Original Score) (2007)

Charlie Clouser: Resident: Evil Extinction (Original Score)Resident Evil-sarja on yksi näistä videopeli hiteistä joka on jostain kumman syystä lähdetty kääntämään elokuvamuotoon, kiitos rahaa epätoivoisesti takovan koneiston tuolla rapakon takana. Pelien suhteen minulla ei ole juurikaan mitään sanottavaa koska en ole yhtäkään osaa pelannut läpi. Ensimmäinen elokuva sen sijaan oli ihan mukiinmenevä katselukokemus jos ei ollut juuri minkäänlaisia odotuksia ennakkoon mutta jatko-osat ovat laskeneet huolestuttavalla tavalla rimaa alaspäin samalla kun elokuvaan tyrkätyt huuhaa elementit ovat lisänneet liikaakin epäuskottavuutta tarinan ylle. Sävelletyn scoren kannalta edellisessä osassa, Resident Evil: Apocalypse, tarjoiltiin kiveen hakattua perus-Hollywood huttua joka kliseiseen tapaan menettää ensimmäisen viiden minuutin jälkeen täysin tehonsa. Ison kaliiberin omaava orkesteripauhanta zombie/kauhu-leffassa ei oikein saanut sitä toivottavaa vastakaikua ja ennenkaikkea se mikä häiritsi Resident Evil: Apocalypsen scoressa on se että siitä yritettiin epätoivoisesti tehdä puhtaasti omanlainen score unohtaen täysin ensimmäisen elokuvan säveltäjän vaikutukset. Mm. Nine Inch Nailsin riveistä tunnnetun Charlie Clouserin pestaaminen tähän kolmanteen osaan onkin huomattavasti taktisempi valinta sillä ensimmäisen elokuvan musiikin taustalla häärinyt Marilyn Manson onnistui rakentamaan kiitettävän erilaisen kokemuksen luodessaan industrial-äänimaisemaan puetun scoren joka suorastaan pyrkii puremaan takaisin minkä ansiosta elokuvakin sai lopulta katselun aikana uudenlaista viehättävyyttä. Charlie Clouser vie siis eteenpäin niitä ideoita mitä oli ensimmäisen elokuvan scoressa ja heti julkaisun aloitusraidalla voi kuulla miten pääteemaa on uudelleenmuokattu vieläkin enemmän leikkisämpään muotoon ja ehkäpä siinä on myöskin aistittavissa pienimuotoista tribuuttia kasarikauhujen suuntaan. Ainakin John Carpenterin nimi juolahtaa helposti mieleen kun pistää aivojen rattaat naksumaan eteenpäin ja samanaikaisesti kuuntelee/analysoi tätä yksinkertaisella tavalla koostettua melodiaa. Mutta kaikesta muista lähteistä imettyjä vaikutteista huolimatta tämä on kuitenkin kiistattomasti Charlie Clouserin persoonallista tyylinäytettä josta ennenkaikkea kuulee miten SAW:n aikainen luurankomalli on sovellettu myös tämän scoren ytimeen – industrialin ympärille kyhätty äänisuunnittelu johon myös liitetään häivähtelevästi tarjoiltu kerros ambientia, toisessa ääripäässä taasen ympätään onnistuneesti rock-vetoisia runttauksia kun tarvitaan luomaan ylimääräistä potkua kohtaukseen sekä unohtamatta tietenkään se perinteinen jousisoitinten työstäminen minkä kautta onnistutaan luomaan tiivistunnelmainen kokonaisuus. Eli Resident Evil: Extinction on sinällään hyvin vakaalla pohjalla etenevä score joka ei hirveästi tarjoile yllätysmomentteja verrattuna miehen aikaisempiin sävellyksiin kauhuelokuva rintamalla mutta ehkäpä tämän scoren tärkein toteamus onkin tuoda taas sitä jonkinlaista uskottavuutta tähän elokuvasarjaan, edes musiikin muodossa.

Addiktioni, 11/2007 (Pt.3)

Charlie Clouser: Saw III (Original Soundtrack) (2007)

Charlie Clouser: SAW III OSTItse elokuva oli pienoinen pettymys itselleni mutta en edes aavistanut että noutaessani tätä tilausta eräästä vakio levykaupasta, se samainen pettymyksen tunne pilkahtaisi niskaani kun näin tämän julkaisun ensimmäistä kertaa. Saw II original scoren hieno gatefold digipak-pakkaus on muuttunut Saw III:n myötä tylsäksi tupla-jewelcase koteloksi ja miten saan sellaisen vaikutelman pelkästään kansia katsomalla että saksalainen levy-yhtiö Trisol on hieman vastahakoisesti laittanut tämän scoren mukaan. “Noh, pistetään se tuohon jatkoksi bonus CD:n muodossa koska muuten saadaan kuunnella niitä hölmöjä jotka valittavat että miksi herra Clouserin scorea ei ole mukana”. Tässä on ainakin yksi näistä hölmöistä jonka mielestä koko ensimmäinen CD tältä julkaisulta joutaisi vetämään vessanpöntöstä alas. Miksikö? Koska se on täynnä räimettä ja paljon hit-and-miss lokaa amerikan sekä myös saksan maalta joilla ei taaskaan loppupeleissä ole mitään tekemistä elokuvan kanssa. Pakko tässä on nyt taas avautua. Helvetin urpot jotka kehtaavat tittelöidä itseään tuottajiksi ja näin ollen luulevat tietävänsä mitä elokuvan ystävät haluavat. Paljostako lyödään vetoa että neljännen Saw elokuvan soundtrack tulee sisällöltään olemaan täysin samanlaista tavaraa eli edelleenkin sitä räimettä ja vielä enemmän hit-and-miss lokaa. Argh… Siinä vaiheessa kun tämän Saw III:n ensimmäinen CD alkoi puskemaan kuulokkeista lohikäärmeitä paneskelevaa powermetallia, minä hakkasin CD-soittimen eject-nappia kuin paniikkihäiriötä poteva ihminen. Siis mitvittua näin suorasti sanottuna? Taso on tipahtanut rajusti alas sitten ensimmäisen soundtrack julkaisun jolta myös löytyi näitä mitenkään elokuvaan liittyviä biisejä joita kuitenkin vielä jaksoin kuunnella. Noh, ei varmaan tarvitse arvata että tästä lähin en aio edes koskea pitkällä tikullakaan tuohon ‘inspired by the motion picture’ plättyyn.

Mutta keskitytäänpäs nyt tähän olennaiseen asiaan eli alkuperäiseen scoreen. Lueskelin tuossa pari viikkoa taaksepäin sellaista faktatietoa että herra Clouserilla oli vain viisi viikkoa aikaa tämän scoren säveltämiseen ja se ehkäpä myös näkyy siinä ettei tämä kolmas osa tarjoa niin paljon uutta ja mullistavaa. Se ei sinänsä minua harmita koska tämä on kuitenkin selkeästi eri näkövinkkelistä keskittyvä teos ja tärkeimpänä aspektina edelleenkin pidän sitä että tämä on alusta loppuun asti laatutyötä Charlie Clouserilta. Saw III:lta löytyy tietenkin niitä samoja cueta remiksattuna mitä käytettiin kahdella edellisellä scorella, tärkeimpänä joukossa on tietenkin unohtumaton “Shithole” sekä mm. Amandaan ja Jigsawiin keskittyvät teemat ja muutenkin sama toimiva kaava on edelleenkin ahkerassa käytössä scoren ytimessä. Siinä missä Saw II:n score oli siniaaltomaisesti leijuva yhteen miksattu ja nivottu kokonaisuus jossa käytiin läpi kummatkin ääripäät eli perinteisestä scoresta industrialiin mutta kuitenkaan jäämättä herkästi kiinni kummankin genren kliseisiin, Saw III sen sijaan keskittyy tasapainottelemaan hitaan ambientmaisen tunnelman kehittämiseen josta ponnistetaan tehostamaan ja värittämään näitä kaksi ääripäätä tarpeiden mukaan. Ja kun ne rautaiset rattaat lähtevät vauhdilla pyörimään eteenpäin tällä scorella, se oikein äityy väkevästi tuolle tehdashallin kovemmalle puolelle (joita mm. “Surgery”, “The Rack”, “In Chains” ja “Pig Juicer” edustavat erinomaisesti) ja Saw III suorastaan muuttuu pippaloiden kohokohdiksi jossa basson kohoamisen avustuksella synkemmän klubireivaajan kevyttä tanssijalkaa aletaan nostelemaan tehokkaasti. Edelliseen osaan verrattuna, Saw III:lta löytyy myös enemmän selkeitä biisirakenteita ja sen johdosta tämä herra Clouserin kolmas työ muistuttaakin enemissä määrin albumimaista kokonaisuutta joka loppupeleissä vetoaa minunlaiseen kuuntelijaan paremmin.

Addiktioni, 09/2007

Charlie Clouser: Saw II (Original Score) (2006)

Charlie Clouser: Saw II (Original Score)Suorastaan vituttaa sellaiset soundtrack-julkaisut joista pahimmassa tapauksessa painetaan kolme-neljä eri versiota. Löytyy se tavallinen versio, bonus DVD:n kanssa, vähän ajan päästä uudelleen paketoituna kahdella bonus biisillä jne. Eli loppupeleissä markkinoilla pyörii eri versioita enemmän kuin järki sallii ja kuitenkin kovemmasta räimestä ja paukkeesta huolimatta julkaisun sisällöstä 95 prosenttia ei liity mitenkään itse elokuvaan. Kuten amerikkalainen versio tästä Saw II:n soundtrackista. Ei näin, ei todellakaan näin mutta onneksi saksalaiset tunnetullaan tehokkuudellaan pelastivat tilanteen julkaisemalla kahden CD:n version tästä kyseistä soundtrackista jossa ennen kaikkea tärkeimpänä osana toimii elokuvan alkuperäinen ja kokonainen score. Vuonna 2004 ilmestyi ensimmäinen osa tästä leffa-sarjasta ja kukaan ei voi olla unohtamatta elokuvan loppukohtausta johon katsojaa oli aiemman puolentoista tunnin aikana kuljetettu kuin pässiä narussa ja lopulta elokuvan juonen sekä hivenen leikkisästi soivan tunnusmelodian kautta sinetöityi hahmojen lopullinen kohtalo. Saw II jatkoi elokuvallisesti sekä musiikillisesti siitä mihin se jäi edellisessä osassa. Hyvä näin koska Charlie Clouser löi ensimmäisellä osalla sellaisen kunnarin josta löytyi oma yksilöllinen, tunnistettava kaiverrustyyli ja mikä tärkeintä, itse musiikki kulki käsi kädessä elokuvan kanssa. Näinhän se pitää ollakin jos haluaa todella erottua Hollywood-massasta.

Tässä saksalaisen Trisolin julkaisemassa kahden CD:n versiossa ensimmäinen levy on tietenkin se kaikista tärkein koska se on pyhitetty vain ja ainoastaan Charlie Clouserin käsialasta kumpuavaan scoreen. Itse scoren osuus sisältää hulppeat 56 cueta joiden pituus vaihtelee kymmenestä sekunnista pariin minuuttiin, joten se pahin jäljelle jäävä huolen aihe oli että pysyykö kokonaisuus mitenkään kasassa mutta onneksi se huoli katosi välittömästi viiden ensimmäisen minuutin aikana. Nimittäin musiikki on miksattu yhteen saumattomasti samalla kun se etenee uskollisesti elokuvan leikatun juonen tahdissa. Clouserin kirjoittama score onneksi keskittyy edelleenkin brutaalimaisesti toteutettuun kaavaan joka ammentaa aineksia perinteisemmästä orkesteripauhannasta sekoittaen tehokkaasti yhteen industrialin peruskone-elementtejä sekä ambientia josta päästään liukuen takaisin kohti teräviä, pistelevineen jousisoitinten massahyökkäykseen. Näin ollen kokonaisuus muodostuu kovaksi, jäänkylmäksi iskujen jakajaksi mutta samalla heräilee eläväksi, painajaismaisesti repiväksi läpileikkuuksi rappiollisesti herkän ihmisyyden sisälle. Saw II on kerta kaikkiaan sykähdyttävä, omalla rujollaan tavallaan kauniisti rakennettu kokonaisuus josta myös muodostui varsin nopeasti yksi henk.koht. suosikki elokuvascoreista. Niin ja mukana tullut ylimääräinen “inspired by the motion picture” CD onkin enemmänkin sampler-tyyppinen kokoelma jolla promotaan häpeilemättä oman tallin industrial/darkwave/ebm-artisteja jotka kyllä potkivat helposti ja sumeilematta soundtrackin amerikkalais-versiota päähän mutta täytyy myös myöntää että osa näistä artisteista onnistuivat tallentamaan elokuvan synkän tunnelman omille töilleen.

Viikko 35:n musiikki hankinnat (part 2)

VA: Saw (Original Soundtrack) (EUR Edition) (2004)

VA: Saw OSTSaw oli viime vuoden kovimmistä yllättäjistä elokuvien saralla ja elokuvan musiikkia varten oli palkattu ex-Nine Inch Nailsin kosketinsoittaja Charlie Clouser. Charlie Clouser on vuosien varrella tehnyt aika päräyttäviä electronic/rock remixejä eri artisteille ja nyt on siirrytty isompiin kenkiin. Ei hullumpi päätös sillä herra Clouser on saanut aikaiseksi 9 biisin verran synkkää, ahdistavaa ja industrialmaisen hyytävää tunnelmaa. Loput biiseistä onkin eri bändien (Chimaira, Fear Factory, Enemy, Pitbull Daycare, hieman KMFDM:ltä kuulostava Psycho Pomps, Caliban, Illdisposed) tekemiä kappaleita jotka onneksi tuovat oman rankkuutensa tähän soundtrackiin eivätkä onnistu pilaamaan kokonaisuutta.