All Is Full Of Love

Mites se näin on päässyt tapahtumaan? Edellinen viikonloppu oli kaikinpuolin erittäin rentouttava, kiitos mm. Jóhann Jóhannssonin julkaisulle ja sille että sain kämpän viikonlopuksi itselleni. Eilinenkin päivä oli viihdepuolelta yllättäen erinomaista luokkaa ja kun sain rykäistyä tuosta WWE’n PPV’stä pitkästä aikaa tekstin aikaiseksi, voisi sanoa että olin enemmän kuin tyytyväinen. Eikä siinä vielä kaikki. Jo kahden päivän ajan niskaan on sadellut runsaasti kehuja siitä että kuinka hyvin olen hoitanut hommani töissä ja miten nopeasti olen oppinut kaikki tarvittavat asiat (erikoistilanteita lukuunottamatta mutta ne onkin täysin omanlaisensa kiemuransa). Fucking weird. Taitaa olla ensimmäinen kerta kun olen samaan aikaan hieman hämmentynyt saamastamani huomiosta mutta kuitenkin olen hehkunut sisäisesti tyytyväisyyttä. Omien hommieni lisäksi tänään tultiin jopa olalle koputtelemaan että etkös sinä ole se tietokone-expertti. Tai kuten yksi työntekijöistä huomautti, nörtti – tosin kuulemma ihan vaan positiivisena ilmauksena. Vaikka tietokonepuolen hommia en ole tehnyt nyt vähään aikaan (en ole edes puuttunut kavereiden tietokone ongelmiin), eihän siinä voinut muuta tehdä kuin myöntää ja perhana, taas löysin itseni hetken aikaan myös vanhan ammatin syövereistä. Tekniset tuet, opastukset, mitä kannattaa välttää… pakko se on myöntää. Se oli kuin pyörällä ajelu. Kaikki tieto on tuolla syvällä selkäytimessä vaikka näitä asioita ei ole tarvinnut ajatella vähään aikaan.

Eilen oli muutenkin loistava päivä kun postilaatikkooni oli kolahtanut yksi odottamani paketti joka itseasiassa sisälsi aika ristiriitaisen julkaisun verrattuna omaan kuuntelutottumukseeni ja nyt tosiaankin alan taas pikkuhiljaa pelkäämään itseäni. All Is Full Of Love on tietenkin Björkin vuonna 1999 julkaisema single ja se mikä tästä tekee pelottavan on se että Björk artistina ei ole koskaan saanut minulta minkäänlaista vastakaikua. Hänen, sanoisinko jopa, liiankin originaalinen vokaalityöskentely herättää enemmissä määrin silmien muljautuksia mutta tämä single on jopa minun mittapuullani mitattuna kaunis. Ensimmäisen kerran tutustuin tähän kyseiseen kappaleeseen Plaidin omalla remix kokoelmalla ja tuossa pari viikkoa sitten ihan vaan vahingossa luettuani eBayssa yhden henkilön kuvausta näistä kaikista singlen versioista, tein jopa niinkin harvinaisen teon että tilasin tämän julkaisun heti miten sen kummemmin järkeilemättä. Jos muut remixit eivät kolahtaisi, ainakin käteen jäisi Plaidin ja Fungstorungin miksaukset mutta onneksi voin todeta että singlen melkein kaikki versiot toimivat omalla sarallaan loistavasti. Ja kun musiikkiin yhdistetään legendaarisen Chris Cunninghamin video-ohjaus, damn… Mihin minä olen taas mennyt työntämään korvani?