Musiikkia, viikko 16/2006

AFX: Chosen Lords (2006)

AFX: Chosen LordsNykypäivänä yhä enemmän ja enemmän puristetaan elektronisen genren soundia ja sen älykkäämpiä puolia raakaan nolla-ja-yksi formaattiin. Eli homma on siirtynyt siihen että digitaalisella aikakaudella kaikki hoidetaan läppärillä olevalla softwarella ja siihen ynnätyillä plugareilla. Ja tunnetusti luovuus ei todellakaan synny siitä kun kappale käy eri filttereiden läpi. Mutta mitä tekee jopa neroksi tituleerattu mies? Elektronisen musiikin yksi seuratuimmista hahmoista, Richard D. James teki juuri päinvastaisen liikkeen uusimmilla julkaisuillaan. Hän osti halvalla mm. Rolandin rumpukoneita sekä muita analogisia synteettisaattoreita ja meni niinkin pitkälle tässä omassa Analord-projektissaan että hän palasi juurilleen, niihin aikoihin kun hän julkaisi ensimmäisiä levyjään mm. AFX:n alaisuudessa. Ja sitähän nämä Analord julkaisut periaatteessa ovat. Analogisesti pörisevät happo-hyppelyt joita täydentää itse laitteissa ohjelmoidut rumpuloopit johon vielä yhdistellään lämpimät, reaaliaikaiset nappuloiden kääntelyt ja vääntelyt. Acid technoa parhaimmillaan ja originaali muodossaan. Mutta ainahan sitä pientä kitinää löytyy myös tämänkin herran julkaisuista. Kuten esim. se että hän istuu peukalo perseessä eikä julkaise tarpeeksi usein materiaaliaansa vaikka yleisesti tiedetään että hän tekee paljon musiikkia kovalevylleen. Tällä kertaa kitistään määrästä. Viime vuoden aikana Analordit julkaistiin yhdellätoista vinyylillä ja kappalemäärä näillä vinyyleillä kohosi hulppeaan neljäänkymmeneneen neljään. Ja nyt noista vain kymmenen siirrettiin tälle Chosen Lords kokoelma-CD:lle. Aika raskas hävikki, mutta on se sentään parempi kuin ei mitään. Vinyylisoitinta en edelleenkään omista ja MP3/FLAC-kopiot eivät ikinä päihitä sitä tunnetta kun alkuperäinen julkaisu koristaa omaa levyhyllyä, joten kaikki RDJ:n julkaisut CD:llä otetaan ilomielin vastaan. Taas voidaan jauhaa pashaa(tm) yömyöhään asti siitä että mitkä kappaleet todellisuudessa kuuluisivat tälle kokoelmalle ja mitkä eivät. Makuasia, sanoi koira kun persettään nuoli.

Richard D. Jamesin Analord-setti CD-muodossa

Aphex TwinThankfully, it appears that James’ 2006 output will be markedly cheaper and much easier to store. The Analord tracks will finally make it to CD, but not in the way that most of us expected. Simply compiling all of the material onto one multi-disc box set would be way too easy. Instead, James has “distilled the tunes into a cohesive album, “as it was intended to be heard,” according to a press release. So it’s sort of a brand-new Aphex Twin album, but not really.

Entitled Chosen Lords, the disc will drop on April 10 in the UK and April 11 in the U.S., courtesy of Rephlex.

Trakqs:
01. Fenix Funk5
02. Reunion 2
03. Pitcard
04. Crying in Your Face
05. Klopjob
06. Boxing Day
07. Batine Acid
08. Cilonen
09. PWSteal.Ldpinch.D
10. XMD5A

Pitchforkmedia.com

Ja merkintä kännykän kalenteriin…

Viikko 45:n musiikki hankinnat (part 2)

AFX: Hangable Auto Bulb (2005)

AFX: Hangable Auto BulbTämä julkaisu tuo esiin muistoja. Vuonna 1997 tuli nauhoitettua C-kasetille Aphex Twinin Roskilde keikka jolla oli tästä EP:stä tuttu Laughable Butane Bob, pari muuta klassikko Richard D. James biisiä ja tietenkin, ah niin ihana ja korvia hivelevä Come To Daddy joka live-versiona on ehkäpä pelottavin biisi minkä olen ikinä kuullut. Noh anyway… tästä alkoi minun matkani Aphex Twinin fanina. Lukemattomien albumien, EP:n, sinkkujen ja eri aliaksien jälkeen, huomasin että minulta puuttui Laughable Butane Bob joka on edelleenkiin yksi lempikappaleistani RDJ:n discografiassa. Mutta ikävä kyllä, tämä lyhyt biisi oli julkaistu ainoastaan vinyyli muodossa vuonna 1995 ja sitäkin oli painettu vain 1000 kappaletta. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin näistä kahdesta legendaarisesta Hangable Auto Bulb EP:stä julkaistiin vihdoinkin CD versio. No mikä tästä levystä tekee sitten muutenkin niin legendaarisen? Näillä kahdella EP:llä Richard D. Jamesin kokeileva soundi alkoi ensimmäistä kertaa hakea enemmän jalansijaa junglen puolelta mutta samalla kuitenkin säilytti sen oudon ja kiehtovan RJD:n kosketuksen melodioillaan ja sämpleillään. Tämän “beta-testin” jälkeen hän kehitti kaksi loistavaa julkaisua, Richard D. James Album ja Come To Daddy (Mini-Album) joilla RJD meni vielä syvemmälle tässä keksimässään musiikissaan. Eli lyhyesti sanottuna tämä julkaisu on hyvin tärkeä pala Aphex Twinin historiassa ja kehityksessa.