• The original Star Wars: The Empire Strikes Back draft. (19/05/10 - 0  # )
  • A comparison of Quentin Tarantino's Reservoir Dogs and Ringo Lam's City On Fire. (05/05/10 - 0  # )
  • 9 Part Video Review of Star Wars: Episode 2 - Attack Of The Clones. Whauh, tämä kaveri osaa edelleenkin paloitella elokuvan moneen osaa ja kertoa kaikki viat omalla vinksahtaneella tavallaan. (04/04/10 - 0  # )
  • Heath Ledger is not the best Joker. (17/03/10 - 0  # )

Tron Legacy trailer



...ja minä olen innoissani pelkästään Daft Punkin luoman soundtrackin takia.

SAW VI

Ohjaus: Kevin Greutert
Käsikirjoitus: Marcus Dunstan, Patrick Melton
IMDB: SAW VI (2009)

Ei olisi uskonut ensi näkemältä. Nimittäin kuudes osa SAW-sarjasta muuttui hieman yllättäen sormea osoittavaksi syyttelyksi Amerikan terveydenhuoltoa kohtaan. Käsikirjoitusta on siis pyritty rukkaamaan haistelemaan USA:n nykyistä poliittista ilmapiiriä ja tässähän jo löytää miltei sanomaa jos todella haluaa suurennuslasin lävitse pälyillä elokuvaa. No mut kuitenkin... Vakuutusyhtiön tornin huipulla istuva lipeäkielinen pääpiru joutuu tällä kertaa pelaamaan Jigsawin kuolettavaa peliä ja jälleen kaikki Jigsawin ympärillä pyörineet ihmiset pyritään asettelemaan juuri osuviin paikkoihin ja tapahtumiin jolla saadaan juonta kuljetettua sutjakkaasti eteenpäin. Mutta onko mikään todellisuudessa muuttunut? Alku on taas sellaista päänkääntävää gore-pornoilua että itselläkin alkoi tekemään pahaa katsoessani tätä suoranaista ihmisteurastusta. Mutta onneksi silmämunalle tarkoitettua tökkimistä vaimennetaan heti alkukohtauksen jälkeen ja itse elokuva osaa muuntautua sen myötä seurattavaksi. Ja jos nyt oikein osaan kaivella tuolta muistini syvyydestä, edellinen SAW oli suorastaan paskan maun suuhun tuonut kokemus jota leimasi erityisesti sellainen uskottavuuden puute joka näkyi pahiten siinä että kohtauksia parsittiin kasaan edellisen osien tapahtumista ja taustalla pyöri peli jolle ei annettu juurikaan minkäänlaista merkitystä. Nyt tämä on päinvastainen ilmestys. SAW VI siis palasi siihen muottiin jossa kaikkia kortteja ei ladottu suoraan käteen eikä ennakkoarvailuun annettu suurta pelitilaa. Jigsawin luomalla pelillä on taas merkitys ja sen myötä katsojaa onnistutaan kuljettamaan taas pitkin narun vartta ja oletuksia syötetään nopeassa tahdissa kunnes lopussa kuin verhon takaa ilmestyen paljastuu Jigsawin todellinen päämäärä. SAW VI toimii siis jossain määrin hyvin mutta jälleen aiemmissa osissa Jigsawin apulaiseksi paljastunut Hoffman tekee tästäkin kokemuksestä pökkelömäisen. Mies synkistelee, murahtelee ja laukoo typeryyksiä siihen malliin että sokeakin näkisi kaukaa hänen syyllisyyden. Edellinen osa suorastaan varmisti sen etten odottanut tästä kuudennesta osasta juurikaan minkään tasoista mestariteosta mutta itsellekin myöntäen kohennusta on kuitenkin matkan varrella tapahtunut ja nyt sentään jaksoin katsoa elokuvan loppuun asti mieli virkeänä. Vaikka sitä taas osasi taas odottaa että elokuvan lopussa pyritään vetämään katsojalta matto alta, SAW VI kuitenkin onnistui siinä suhteellisen hyvin. Harmi vaan että elokuvan botchahtava loppu povaa taas uutta jatko-osaa. Jos tämäkin olisi tehty kunnolla loppuun asti, SAW-sarja olisi saanut edes siedettävän päätöksen.

Nähty: District 9

District 9Ohjaus: Neill Blomkamp
Käsikirjoitus: Neill Blomkamp, Terri Tatchell
IMDB: District 9 (2009)

Vuonna 1990 maapallolle saapuivat vieraan elämänmuodon edustajat ja yllättäen heidän alus jäi leijumaan Etelä-Afrikan pääkaupungin, Johannesburgin yläpuolelle. Kahdessakymmenessä vuodessa ihmisten vieraanvaraisuus on muuttunut rasitteeksi ja nämä kyseiset vieraat ovat pakotettu asumaan slummimaisessa olotiloissa ja jota kaiken lisäksi ympäröi tiukka sotilaallinen valvonta. Uutisklippien, jälkikäteen koostetun dokumentin ja perinteisen tarinankerron välimaastossa majaileva District 9 kertoo päivästä jolloin yli miljoona "rapu-ihmistä" uudelleensijoitetaan Johannesburgin ulkopuolelle koska vuosien varrella kaikenlaiset ongelmat ovat kasaantuneet siihen pisteeseen etteivät ihmiset enää jaksa katsella tätä julkisesti. Elokuvan kantavana voimana toimii Wikus Van De Merwe. Hän on MNU:n (Multi-National United) toimistossa häärivä kynäniska ja paperin pyörittäjä jota elokuvan alussa ei voi olla vihaamatta byrokraattisella käyttäytymisellään sekä lipeällä douchebag olemuksellaan. Juuri ylennyksen saaneena hän on sellaisessa omien voimiensa tunnossaan että hän uskoo onnistuvan erinomaisesti tämän uudelleensijoituksen toteutuksessa. Tarkasti soviteltu suunnitelma etenee siihen asti hyvin kunnes yhden rapu-ihmisen häätämisen aikana hän altistuu muukalaisten tuottamaan tuntemattomaan kemikaaliin. Vaikutukset eivät näy heti päällisin puolin mutta tuntien päästä tutkijat tajuavat että kahdenkymmenen vuoden jälkeen heillä on viimeinkin avain vieraan teknologian avaamiseen sillä muukalaisten ase-teknologia on täysin sidottu heidän DNA:han eivätkä ihmiset voi käyttää niitä. Wikus Van De Merwe muuttaa siis kaiken tämän ja hänestä tulee MNU:n ja myöskin maailman halutuin henkilö koska hänessä on sekä ihmisen ja rapu-ihmisten DNA:ta.

District 9:ssä ei voi olla huomaamatta miten huolellisen varmasti kokonaisuus on rakennettu sillä se suorastaan iskeytyy päin naamaa. Juoni, hahmot, jopa elokuvaan kaiverrettu hienovarainen huumori, valittu kuvaustyyli sekä kamerakulmat, efektit, leikkaukset ja unohtamatta musiikkia joka onnistui tuomaan sen viimeisen tärkeän silauksen jättäen näin ollen katsojan siihen harvinaisen puhtaaseen tunteeseen ja elokuvateatterista poistuessaan on pakko todeta itselleen että nyt on nähty elokuva jota on tehty rakkaudella alusta loppuun asti. Myöskin sekin auttaa elokuvan tunnelman syventämistä että hahmoja esittävät suurelle yleisölle tuntemattomat näyttelijät joten heihin samaistuu helpommin ja varsinkin ensimmäisessä roolisuorituksessaan Wikus Van De Merwea näyttelevä Sharlto Copley osaa muuntautua elokuvan aikana uskottavasti ja jopa luonnollisesti vihatusta hahmosta sympatiaa herättävään elämästään kamppailevaan taistelijaan josta alkaa myös välittämään yhä enemmän elokuvan kulkiessaan kohti loppuaan. On sanomattakin selvää että käsiimme on langennut pieni-suuri sci-fi klassikko jota ei voi kuin kehua. Jos ennakkoon hypetetty Moon osoittautuu myös erinomaiseksi elokuvaksi, 2009 taidetaan muistaa myös hyvänä sci-fi vuotena.

Mel Gibsonin Jeesus-eepos zombie-elokuvan näkökulmasta

...it is entirely possible that the "virus" in the film that turns Jesus into a zombie could be the Jews that condemn him to death. In a recent interview, Gibson stated that, "Given the content, I knew the film would be controversial, so I had to leave several things open to interpretation." Though I disagree with the message Gibson is seemingly trying to convey, I believe this is a breath of fresh in the world of zombie cinema, in which we’re inundated with hordes of dead people reanimated by a virus, or the dust from a comet's tail, or something equally as implausible. No explanation is given, as none is needed.

» Examiner.com: The Passion of the Christ turns the zombie trope on its head
Täytyy myöntää että tämähän on varsin nerokas tulkinta.