Addiktioni 39/12

Sabled Sun: 2145 (2012)

Sabled Sun: 2145Kun Atrium Carcerin kautta mainetta saanutta Simon Heathin uusinta projektia Sabled Sun ja sen debyyttiä 2145 lähtee kuuntelemaan, varsin hyvissä ajoin tulee huomaamaan että ollaan jälleen hyvinkin tutuissa äänimaailmoissa, toimintatavoissa ja ennenkaikkea siinä helposti sisäänsä kaappaavan tunnelman ytimessä. Mies osaa edelleenkin loihtia taidokkaasti vuolaasti virtaavaa ääntä pysytellen dark ambient genren yhtenä mielenkiintoisimmista tuottajista. Monituista kertoja albumia läpikuunneltuaan, musiikista ja vihjailevasti jätetyistä teksteistä alkaa löytämään sellaisia pieniä viitteitä sille että joko jonkinlainen sairaus on tuhonnut ihmiskunnan täysin tai se klassinen skenaario jossa ydinisku on pyyhkinyt ihmiskunnan pois kartalta ja taakse ovat jääneet rakenteelliset todisteet ihmisyyden olemassaolosta ja kaiken tuon keskellä on vain yksi ihminen joka myöskin pahimmillaan tekee hidasta kuolemaa. Simon Heath jatkaa siis tunnetulla ja tehokkaalla linjalla ettei hän halua paljasta kaikkia yksityiskohtia kerrallaan vaan iso osa piilevästä taustatarinasta jätetään kuuntelijan mielikuvituksen pähkäiltäväksi. Hyvä niin koska se taas pakottaa kuuntelijan kurkottamaan kohti albumin syvyyksiä ja löytämään kaivattuja vastauksia. Muutenkin Atrium Carceriin verrattuna, ensimmäisenä huomaa miten maailman hiljentyminen korostuu tällä albumilla useampaan potenssiin. Tarkoitan sillä sitä että kuinka paljon albumi nojautuu luomaan maailmaa joka on ihmisyydestä hiljainen ja sen myötä aikakin on suorastaan pysähtynyt. Oli kyseessä luonnon itsensä luomaa tuulen suhinaa ja siinä ohella sateen hapollisesti polttavaa ropinaa tai insinöörien aikaansaamien rakennusten kolkko kaiku tai taakse jääneiden teknologisten saavutusten sähköisesti vapautuva viimeinen purkaus, luonnollisuuden ja ei-eläväisen ympäristön voimakkaasti luova immersio yksinäisyydestä rappeutuneen kaupungin raunioiden keskellä on miltei käsin kosketeltavissa. Sabled Sun on myös siinäkin mielessä rinnastettavissa Atrium Carceriin että siitä löytyy soundillisesti samanlaista eteenpäin vievää musikaallista kokeilua ohjelmoinnin ja elokuvamaisten tekstuurien kautta jotka vahvistavat tätä futuristisen kolkkoa ja sen jälkipolttavaa olemusta albumin ylle. Hyytävän synkkää post-apokalyptista ambientia siis parhaimmillaan ja ehdottomasti yksi Simon Heathin parhaimmista töistä moniin vuosiin. 2145 on saatavilla 300:n kappaleen rajoitettuna CD-painoksena Old Europa Cafen kautta tai suoraan Simon Heathin omalta Cryo Chamber nettilevy-yhtiöltä digitaalisessa, 24-bittisessä formaatissa.

Leave a Comment