Reunalla

Jospa sinä löytäisit sen kautta jonkun vanhemman fuckbuddyn.

Sen pienen palasen mitä olen oppinut sinusta näiden viikkojen aikana, tiedän että se ei tule riittämään sinulle. Saisit yhden asian tyydytettyä mutta sinä kaipaat paljon muutakin.

Tässä on kuluvan viikon aikana läpikäynyt monenlaista analyysia itsestäni, pöydällä lojuvista vaihtoehdoistani yhden ihmisen ja kuin myös itseni suhteen. Oikeassahan hän on ollut lukuisan asian suhteen minkä johdosta olen yhtä vaihtoehtoa pyöritellyt päänsisällä jo monet kerrat ja kysellyt itseltäni tosissaan että olenko valmis sellaiseen pyöritykseen. Varsinkin kun olen sellainen ihminen joka ei aina kuitenkaan ole helposti lähestettyvä. Toisaalta, tässä viime kuukausien aikana on tapahtunut asioita jotka ovat herätelleet tunteitani ja vahvistanut haluja sisälläni - mm. tämä uuteen ystävään tutustuminen on kieltämättä rikkonut taas tuota itsestäni luotua vankkaa muottia ja samalla tuonut kaivattua lisäväriä keskusteluihin kuin myös toisenlaista näkökulmaa mitä en välttämättä saisi tuolta naapurirapussa sijaitsevalta parvekkeelta. Olenpahan myös saanut yllätettyä hänet pariin otteeseen keskustelun aikana kun hän on ihmetellyt sitä etten ole mitenkään hätkähtänyt hänen suorille kuvauksilleen sairauksistaan ja vastoinkäymisistä. Omat kokemukset luovat vahvan linkin hänen sanoihin ja olemme todenneet toisillemme jo ties kuinka moneen otteeseen että tällaiset suorasanaiset kohtaamiset ovat todella harvinaislaatuisia tapauksia. Ainakin kummallekin.

- Montako ihmistä sinulla on elämässäsi jolle pystyt juttelemaan suoraan tällaisista asioista?
- Nolla... Tai oli minulla yhdessä vaiheessa elämääni yksi ihminen jolle pystyin kertomaan joistakin asioista.
- Mikä on hänen nimensä?

Onhan tässä tullut verrattua tätä lyhyttä ystävyyssuhdetta toiseen, kaksi vuotta sitten taakse jääneeseen ystävyyteen ja kyllähän siitä pakostakin löytää samoja yhtäläisyyksiä. Kun kumpainenkin on omalla tasolla läpikäynyt kipua ja samalla haukannut sitä paskaa elämänsä aikana, oli kyse sitten esim. sairauksista tai narsisti kusipäiden hyväksikäytöstä eli fyysisesti tai tunnetasolla, sitä on helpompi avautua sellaiselle ihmiselle kun ei tarvitse pelätä että se muuttaisi tutustumisen aikana luotua perspektiiviä toisesta. Meidän kahden väliset keskustelut ovat avoimia ja henkilökohtaisia minkä johdosta on kieltämättä hieman outoa kuulla olleensa puheenaihe ja miten hän on pääpiirteisesti kuvaillut elämäntarinani kolmannelle osapuolelle. Tässä tapauksessa psykiatrille. Ei minulla ole mitään sitä vastaan että hän on kertonut minusta eteenpäin mutta jotenkin on tottunut siihen että saan itse kertoa omin tarkoin valituilla sanoilla ja omalla rauhallisella äänenpainollani mutta kuitenkaan paljastamatta liikaa sisintäni.

Kuten esim. kuluneella viikolla kerroin yhdelle työmaalla sijaitsevalle ihmiselle miten esim. tapasin Minnan, totuuden siitä mitä meidän suhteen kuuluu, elämäntapamuutoksestani tai suojamuurista jonka hän yllättävästi itse otti aiheekseen. Se oli sinänsä absurdi ja mieltä-avaava keskustelu että kyseessä on ihminen joka ei monesti edes ajattele vaan päästää blondimaisen yksinkertaisia toteamuksia suustaan minkä johdosta olen jo monet kerrat ihmetellyt että onko tuollaisia ihmisiä oikeasti olemassa. Siis suoranainen karikatyyrimäisesti väritetty blondi tosielämässä (vahvoja meikkejä ja värjättyä hiusväriä myöten). Pitkän keskustelun aikana tuli läpikäytyä ihmissuhteiden koukeroita, onnellisuudesta, itsensä avaamisesta läheisille ihmisille ja miten vaikeata tuon sisimmän paljastaminen todellisuudessa on. Sitten se iski kun kuuntelin hänen sanoja. Meillä kaikilla on jonkinlainen suojamuuri. Joillakin se on vahvistettu tai suorastaan päästä varpaisiin rakennettu että se muuttaa persoonan täysin toisenlaiseksi. Aavistelin ensiksi että hänen suojamuurinsa on juurikin toi blondina oleminen ja kun lopulta kysyin häneltä suoraan tästä, sain vahvistuksen aavistukseeni. Varsinainen kameleontti.

Leave a Comment