Nine Inch Nails: Right Where It Belongs (Live)

Nainen toiselta planeetalta

Joo… Että tällainen päivä ja vieläpä viimeisenä lomapäivänä. Ei tällaista voi keksiä kuin hurjimmissa kuvitelmissa. Herään siis kello kolmen jälkeen puhelinsoittoon johon en kuitenkaan ehdi vastaamaan. Kännykkä hakee tuntemattoman numeron omistajan automaattisesti ja tuijotan ruudulle ilmestyvää outoa nimeä. Tekstiviesti tulee perässä.

En minäkään vastaisi vieraaseen nroon! :-P ***silt naapurist ***n kummitäti ja ***n sielunsisko moi! Anteeks et soitin (ja viä tälläseen aikaan) – ***l vaan oli vahva tunne, et meil vois olla jotai yhteist! :-O

Silmien heristelyn ja pääkopan herättelyn jälkeen me lähetellään viestejä edestakaisin. Eikä kauan mene kun hän ilmestyy meikäläisen kämpälle parin kaljatölkin ja naapurin jääkaapista pöllityn salmarin kanssa. Ei tuollaiseen tarjoukseen voi vastata kuin hakemalla jääkaapista siideri ja aloittaa tutustumisen kyseiseen ihmiseen. Ja siinä sitä oltiin. Istuttiin sohvalla, vaihdeltiin sanoja, tutustuttiin toistemme mielensyövereihin ja äimänkäkenä siitä miten paljon meillä on tosiaan yhteistä. Se että minulla on addiktio musiikkia kohtaan ja hänellä on samanlainen suhde elokuvien kanssa ja lyriikoiden suhteen. Kirjoittaminen on jollain tapaa tärkeä osa elämää. Ja muutenkin se reaktio kun hän kuulee mitkä ovat minulle tärkeitä elokuvia. Erityisesti ne elokuvat jotka ovat tyyliltään mindfuckeja. Siihen lisättynä shottilasien kilistely kun löydetään jotain mistä ollaan samaa mieltä.

Kaksi siideriä ja ne monet shotit salmaria tyhjään vatsaan teki sen että olin hyvinkin nopeasti kännissä. Mikä johti moneenkin tunnustukseen ja kummankin osalta asioiden pikaiseen etenemiseen joka kuitenkin pysähtyi yhden objektin puuttumiseen.

Viiden tunnin tuttavuus joka oli vähintäänkin päräyttävä kokemus ja sitä seurannut krapula oli kaiken arvoinen. Tästä spontaanisesta ja positiivisesta kokemuksesta on hyvä jatkaa.

Orbital: Beelzedub (Live @ Manchester Academy)

Ah, dubstep. Tuntuu että jokainen kynnelle kykenevä tuottaja täytyy jossain vaiheessa uraansa työntää kätensä tähän genreen. Toisaalta se myöskin kertoo aika karulla tavalla Orbitalin nykykunnon albumi-rintamalla jos tämä oli selkeästi uusimman levyn paras biisi. Lähtee kunnolla jytisemään tuossa 4:46 vaiheilla.

Addiktioni 21/12

Amon Tobin: Amon Tobin (2012)

Amon TobinVuodesta 1995 lähtien Cujo aliaksen kautta uransa käynnistänyt Amon Tobin on harvinaislaatuisempia artisteja joihin titteli “audio-chef” pätee täydellisesti. Hän osaa viipaloida, paloitella, leikellä ja uudelleenasetella sämpleja ja looppeja kuin myös rakentaa hyvinkin yksityiskohtaisesti sykähteleviä äänimaisemia jotka parhaimmillaan tuovat ennenkuulemattomia elämyksiä ja ideoita. Hän siis pystyy luomaan ja kulkemaan samanaikaisesti monta askelta muita tuottajia edellä minkä johdosta hänen ehdottomasti parhampiin ominaisuuksiin lukeutuu kyltymätön kyky uudistautua ja viime vuosien aikana vieläpä sen verran radikaalisesti josta ei jää edes mitään jälkikaukuja edellisiin töihin. Hänen tuorein julkaisu ISAM on kiistaton esimerkki siinä ja minä myönnän jo heti ensimmäisenä sen että kyseinen julkaisu sijoittunee siihen miltei ylitsepääsemättömän kategoriaan hänen musiikissaan jossa edelleenkin yritän ymmärtää albumin ytimessä vallitsevaa ns. nichea. Vaikea mutta monisyinen ja rajoja rikkoja albumi on siis kyseessä mutta eikös se ole tapana että lahjakkaat artistit eivät aina välttämättä päästä kuuntelijoitaan helpolla. Hänen moniulotteisessa discografiassa on kaksi julkaisua joiden pariin itse palaan aina jossain vaiheessa miltei pakonomaisesti. Cujon Adventures In Foam on edelleenkin yli viidentoista vuoden jälkeen hyvin näpsäkästi muovailtu drum and bass/downtempo jammailu-työ joka pysyy vielä genren osalta peruspaleteissa eikä rupea helistelemään haastellisuuden perään. Toinen on hänen työstämä Splinter Cell: Chaos Theoryn soundtrack joka oli meikäläisen ensimmäinen kosketus miehen musiikkin ja se mikä edelleenkin tekee tuosta levystä hänen täydellisesti muotoillun työn on hänen onnistuminen synkänpuhuvan, drum and bassiin pohjautuvan äänipaletin viemisessä kuvaa ja ääntä yhdistävään maailmaan kuitenkaan menettämättä omaa tinkimätöntä persoonallisuutta ja älykkyyttä.

Tämä maanantaina virallisesti julkaistu omaa nimeä kantava box-set ei kuitenkaan ole sellainen perinteinen best-of kokoelma vaan se on ensisijaisesti hc-faneille suunnattu paketti johon mies on selkeästi halunnut kasata kaikki ylimääräiset sävellystyöt jotka eivät sovellu albumi-formaattiin ja siinä ohella kerätä pääasiallisesti uuden albumin liittyvät sivumateriaalit yhden julkaisun alle. Ja miten hurmaavan oloinen paketti se suorastaan onkaan. 4000 kappaleeseen rajoitettu painos sisältää seitsemän CD:tä joiden sisältönä on mm. viimeisimmän levyn live-versio, alunperin omilla nettisivuillaan digitaalisessa muodossa julkaistu Monthly Joints sarja, scoreja video-peleihin ja muille medioille, remiksejä, arkistosta kaivettuja harvinaisuuksia, ennen-julkaisemattomia raitoja, dub plateja kuin myös The London Metropolitan Orchestran tulkintaa hänen musiikista. Kun siihen vielä lyödään 2 DVD:tä ja kuusi kymmenentuuman vinyyliä (sisältäen mm. Taxidermia scoren), paketista alkaa löytymään yli kymmeneksi tunniksi kuunneltavaa. Viimeisen silauksen kokonaisuudelle luo ehdottomasti pulttien varaan rakennettu tukeva kiinnitysratkaisu. Kieltämättä Plastikmanin mahtavan ja miltei kaiken yksien kansien väliin kootun box-setin jälkeen tästä ei ikävä kyllä kuitenkaan huoku samanlaista viimeiseen asti huoliteltua kokonaisuutta. Ei ainakaan musiikin suhteen. Lukuunottamatta Taxidermiaa, score-työt ovat liiankin toisistaan irrallisia eikä niistä oikein anneta sen kummempaa selitystä että mikä niiden alkuperä oikein on. Toisena seikkana ärsyttää se että muiden artistin tekemät remiksaukset keskittyvät vain ja ainoastaan ISAM albumin materiaaliin. Olisivat edes vastapainoksi laittaneet uudelleenmuokattuja raitoja muilta albumeilta sillä pahimmillaan ISAMin vaikealuonteisuus ei taivu ymmärrystä vailla olevan perus-dubstep tuottajan käsissä kuin sottaiseksi tuherteluksi. Toisaalta sitten kun vieraileva tuottaja onnistuu luontevasti hommassaan, käsissämme on parhaimmillaan Bibion kaltainen riisuttu muunnos akustiseksi harmoniaksi jossa on myös syvällisempi merkitys. Muutenkin vastapainona yllätyin hieman kun box-setin aloittava live-CD onnistui aukaisemaan hieman lisää tuota ISAM albumin moniulotteista ja sisäkorvaa häiritsevää äänimaailmaa. Toivon mukaan myös itse emo-albumi alkaa jossain vaiheessa aukenemaan kunnolla mutta tunnetusti se vaan vaatii sitä aikaa ja panostusta kuuntelemiseen. Harvinaisuuksien seasta täytyy ehdottomasti mainita “Angel Of Theft”, bootlegattu breakcore mashup-versio Slayerin “Angel Of Death” ja “Raining Blood” kappaleista jota Amon Tobin on käyttänyt live-setissään täsmäpommituksen roolissa.

Mutta mutta… Mitä tästä nyt voisi sanoa ristiriitaisten tunteiden keskellä? Varmaan sen että Amon Tobin on upeasti ja huolitellusti työstetty fyysinen astia jonka todelliseen sisältöön on kuitenkin onnistuttu hukkaamaan mahdollista potenttiaalia.

Iszoloscope: From Hollow (Live At Kinetik 5.0)

Wait for it :D

Goto 10

Ja siinä se olisi sitten purettuna. Pelkästään noi seitsemän CD:tä tarjoilee musiikkia miltei kahdeksan tunnin edestä ja kun päälle vielä lyödään kaksi DVD:tä sekä kuusi vinyyliä, tiedossa olisi siis koluttavaa muutamaksi toviksi. Kuuntelu on vasta alkutekijöissään mutta ainakin toi boksin aloittava live-CD aukaisi hieman lisää tuota ISAM albumin moniulotteista ja sisäkorvaa häiritsevää äänimaailmaa. Tästä se lähtee…

I love these kind of mondays.

Addiktioni 20/12

Lights Out Asia: Tanks And Recognizers (2007) / Eyes Like Brontide (2008) / In The Days Of Jupiter (2010)

Lights Out Asia: Tanks And Recognizers / Eyes Like Brontide / In The Days Of JupiterLights Out Asian (Mike Ystad ja Chris Schafer) valmistautuessaan ensi kuussa julkaistavaan viidenteen (ja neljäntään ex-Gridlock miehen Mike Cadoon n5MD levymerkin alaisuudessa) albumiinsa Hy-Brasil, päätin että olisi jo vihdoinkin aika ottaa taas kerran itseään niskasta kiinni ja ostaa nämä edelliset julkaisut. Tuttu kuvio meikäläisen levyhyllyn täyttämisessä ja tämä on muutenkin paljon mieluisampi tapa tutustua orkesterin muuhun tuotantoon kun yksi verkon kätköista ladattu julkaisu toimii tärkeänä alkupisteenä. Mutta siirrytäänpäs suoraan siihen asiaan… Nämä kolme Lights Out Asia albumia ovat siinä mielessä harvinaislaatuisia albumi-kokonaisuuksia että heidän luomansa musiikki osaa toimia täysin irrallaan kuin myös levittäytyen toisiaan tukevaksi trilogiaksi vaikka niitä ei varmaan luotu siihen tarkoitukseen. Mikä tässä sitten tekee noin voimakkaan vaikutelman jo heti ensimmäisten kuuntelujen aikana? Lights Out Asia nostivat ja puskivat jokaisella albumillaan omaa kunnianhimoisuutta uuteen suuntaan ja toivat omassa musiikissan täyteläisesti esiin läppäreistä kumpuavaa kevyttä iDM estetiikkaa, post-rockin paksua maalailevuutta, dream popin vokaalimaista suloisuutta ja toisiinsa yhteen nitovaa ambientmaista kollaasia. Ja ehkäpä yhtenä tärkeänä elementtinä on Tanks And Recognizers albumista lähtien orkesteriin liittynyt kitaristi Michael Rush joka toi omalla läsnäolollaan juuri ne ponnistavasti tärkeät ja viimeiset viilaukset orkesterin tasapainotettuun soundiin. Valitettavasti mies ei ole enää mukana tuossa tulevalla julkaisulla joten se kuullaan sitten myöhemmin että olinko oikeassa tämän suhteen. Mutta arvailut sikseen, jokainen näistä kolmesta albumista on hyvä esimerkki omalla sarallaan. Oli siis kyse In The Days Of Jupiterin kauas avaruuden syövereihin kurkottava ja paikoitellen eeppisiin mittoihin venyvä universumin salaisuuksia tähyilevä teatraalinen näytäntö (varsinkin albumin kolme ensimmäistää raitaa lainaa nimensä “2001: A Space Odysseyn” jatko-osan “2010” loppukohtauksesta ja näin ollen alleviivaaten tuota mainittua ilmentämismuotoa) tai Eyes Like Brontide tapauksessa keräilee yhteen pakettiin mystiikkaa Chernobylista, maan ulkopuolisista vierailijoista kuin myös antaen lisäväriä rautaisen esiripun jälkeisestä ajasta. Mikä tietenkin hieman hymähdyttää kun mm. Wikipedia osaa kertoa että orkesteri on kotoisin Milwaukee, Wisconsinista. Tanks And Recognizers vaeltaa jo hieman kauemmaksi myöhäisempien albumien sematiikasta minkä johdosta se ei myöskään kerro niin helposti lähdetietoaan ja todellista inspiraatiotaan mutta kuitenkin pitäytyen mallikkaasti Lights Out Asian suunnitelluissa musikaalisissa raameissa. Mikä on kuitenkin ihan hyvä asia koska Tanks And Recognizers antaa kahteen muuhun albumiin verrattuna paljon enemmän vapautta ja tulkinnan varaa kuuntelijalle. Albumit siis jättävät kukin omalla tahollaan vahvan kaiun taakseensa, oli kyse sitten sykähtelevästi esitetystä In The Days Of Jupiterin avaruus-spektaakkelista tai Eyes Like Brontide tapauksessa osaa rakentaa hitaasti mutta täydellisesti kukoistavan äänimaailman joka lopulta huipentuu kaiken voimansa peliin laittavassa ja unohtumattomassa viimeisesta numerossaan jossa kirskuvasti etenevät kitarat suorastaan jättävät kipinöivän vanan taakseensa. Toisin sanoen, Lights Out Asia on onnistunut luomaan kolme elegenttia albumia jotka yhdistelevät elektronisuutta ja sähköisiä instrumentteja eloisasti toisiinsa vieden genrien välistä symbioosia jälleen kerran saumattomaan olomuotoon. Jokainen näistä kolmesta albumista on hyvä lähtöpiste lähemmälle tutustumiselle joten ota vaan rohkeasti se ensimmäinen askel. Et tule katumaan.

64-bitin vaikeudet

Huh huh… En olisi uskonut että näinkin yksinkertaisen asian kuin sfv/md5 checker/verifier ohjelman löytäminen 64-bittiselle Windows 7:lle olisi kiven takana. Vanha kunnon hkSFV ei oikein pelittänyt tuossa tuossa 64-bittisessä ympäristössä halutulla tavalla ja ohjelma on muutenkin tunnettu bugeista ja erityisesti siitä että vuoden 2002:n jälkeen ei ole tullut uutta versioita joten alkoi epätoivoinen etsintä hyvälle vaihtoehdolle. Ja painotan sanaa hyvää. Kyllähän noita vaihtoehtoja siis löytyy tuolta netistä mutta kaikki läpikäydyt vaihtoehdot ovat suorasti sanottuna paskaa. Joko käyttäjäystävällisyys ja turhan läskin irti leikkaaminen on täysin vieras käsite GUIssa tai sitten se on vain ja ainoastaan komentoriviltä toimiva. Ugh…

Kaksi tuntia siihen kokonaisuudessan meni kun yritti selata Googlen kautta vaihtoehtoja ja lopulta sitä tuskan ja hien kautta löysi aidon mantelinperijän tälle ohjelmalle. Ja oletko valmis, sillä tämä ei ole vitsi? Löytyi siis ohjelma nimeltään ilSFV jossa on ne kaikki erinomaiset ominaisuudet jotka löytyivät hkSFV:stä (plus pari uutta).

Asennus ja oi sitä tunnetta kun se ohjelma toimii kuten lupaa. Melkein. Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista eli Windows Explorerin valikot eivät toimineet kuten pitäisi. Meni hetki taas ratkaisua löytäessä ja mutta onneksi sekin oli vaivan väärti. Eli pieni puukotus rekisteriin ja we are back business babeh!

Windows Registry Editor Version 5.00

[HKEY_LOCAL_MACHINE\SOFTWARE\Microsoft\Windows\CurrentVersion\explorer\CommandStore\shell\ilsfv.sfv]
@="Create SFV..."

[HKEY_LOCAL_MACHINE\SOFTWARE\Microsoft\Windows\CurrentVersion\explorer\CommandStore\shell\ilsfv.sfv\command]
@="C:\\Program Files (x86)\\ilSFV\\ilSFV.exe /create sfv \"%1\""

[HKEY_LOCAL_MACHINE\SOFTWARE\Microsoft\Windows\CurrentVersion\explorer\CommandStore\shell\ilsfv.md5]
@="Create MD5..."

[HKEY_LOCAL_MACHINE\SOFTWARE\Microsoft\Windows\CurrentVersion\explorer\CommandStore\shell\ilsfv.md5\command]
@="C:\\Program Files (x86)\\ilSFV\\ilSFV.exe /create md5 \"%1\""

[HKEY_LOCAL_MACHINE\SOFTWARE\Microsoft\Windows\CurrentVersion\explorer\CommandStore\shell\ilsfv.sha1]
@="Create SHA-1..."

[HKEY_LOCAL_MACHINE\SOFTWARE\Microsoft\Windows\CurrentVersion\explorer\CommandStore\shell\ilsfv.sha1\command]
@="C:\\Program Files (x86)\\ilSFV\\ilSFV.exe /create sha1 \"%1\""

[HKEY_LOCAL_MACHINE\SOFTWARE\Microsoft\Windows\CurrentVersion\explorer\CommandStore\shell\ilsfv.verify]
@="Verify..."

[HKEY_LOCAL_MACHINE\SOFTWARE\Microsoft\Windows\CurrentVersion\explorer\CommandStore\shell\ilsfv.verify\command]
@="C:\\Program Files (x86)\\ilSFV\\ilSFV.exe \"%1\""

[HKEY_CLASSES_ROOT\*\shell\ilSFV]
"MUIVerb"="ilSFV"
"MultiSelectModel"="Player"
"SubCommands"="ilsfv.sfv;ilsfv.md5;ilsfv.sha1"

[HKEY_CLASSES_ROOT\Folder\shell\ilSFV]
"MUIVerb"="ilSFV"
"MultiSelectModel"="Player"
"SubCommands"="ilsfv.sfv;ilsfv.md5;ilsfv.sha1"

[HKEY_CLASSES_ROOT\ilSFV-SFV\shell\ilSFV]
"MUIVerb"="ilSFV"
"MultiSelectModel"="Single"
"SubCommands"="ilsfv.verify"

[HKEY_CLASSES_ROOT\ilSFV-MD5\shell\ilSFV]
"MUIVerb"="ilSFV"
"MultiSelectModel"="Single"
"SubCommands"="ilsfv.verify"

[HKEY_CLASSES_ROOT\ilSFV-SHA1\shell\ilSFV]
"MUIVerb"="ilSFV"
"MultiSelectModel"="Single"
"SubCommands"="ilsfv.verify"

Think Tank Media presents: the making of Amon Tobin

Tätä vuoden kovinta box-settiä odotellaan. Kuten Plastikmanin suhteen, kannattaa ennakkotilata ettei jää tästä huvista ilman.

The Amon Tobin boxset is a strictly limited edition release and will come in the form of a beautiful high quality bolt fastened mechanical ‘press’. Packed inside are 6 x 10″ vinyl, 7 x CD, 2 x DVD and several posters. Most of the material is unreleased, almost none of it has ever been available on a physical format before. It includes new music, unreleased dub plates and a wealth of archive material, Amon Tobin’s earliest audio experiments (never been played in public before), film and television score work, unreleased score work, deleted bootlegs, ISAM live show DVD, ISAM live audio album, remixes, cover versions and re-interpretations of the ISAM album, remixes Amon has produced for others, a recording of the (November 2010) Royal Albert Hall orchestrations of Amon Tobin and more…

  • Lomalla on kiitettävästi tuota aikaa tehdä omia pikku projekteja kuten esim. 8-bittisen Nintendon tuominen takaisin elävien kirjoihin tai EAC:n oppaan päivittäminen ajan tasalle. (13/05/12 - 0  # )

Vuosi

Tuli vuosi täyteen siitä kun aloitin juoksemisen. Tietysti täysin nolla tilanteesta vaikka olin sitä ennen orjallisesti ajanut kuntopyörällä. Muistan edelleenkin ne ensimmäiset 15-20 minuuttia jolloin tuli todettua jaloissani ja keuhkoissa vallinneen tuskan kautta itselleni että juokseminen on tyystin eri laji. Vaikka minä jotenkin sisäistin sen että nyt panoksia kasataan isompi määrä pöydälle, jatkoin kuitenkin samalla mentaliteetilla jossa olin ollut kahdeksan kuukautta eli sata lasissa ja se semi-mukava-fuck-you-asenne jolla puskin itseäni eteenpäin. Mikä väistämättä johti siihen että minä rikoin jalkani hyvinkin nopeasti.

Eli tein sen perus-virheen etten suonut itselleni tarpeeksi lepoa, lepoa ja vielä kerran sitä helvetin lepoa. Viime vuoden kesänä taisin telota kummatkin polvet ja oikean jalan nilkan. Ja kun nilkka menee paskaksi, se on välittömästi kahden-kolmen viikon tauko mistään urheilusta ja särkylääkkeiden popsimista. Minä tiedän koska onnistuin tekemään sen saman virheen myös talvella. Helvetin tyhmä kun olen kun unohtelen ne tietyt tärkeät asiat että kai minun täytyy lätkäistä joku muistutus ulko-oven eteen jossa lukee: “Vitun urpo, käy lenkillä vain ja ainoastaan joka toinen päivä, muuten rikot paikat (taas). Terveisin järki.”

Muutenkin viime kesä oli maaninen kokemus. Se että puoli tuntia heräämisestä ja itsensä tyhjentämisen jälkeen lähdin lenkille vetämään sitä ihanaa kymmenen kilometrin rumbaa. Toisaalta se tunne oli täysin omalaatuinen kun vatsa oli tyhjä ja samalla vetäen lenkin kautta sokerit tyystin alas. Silloin ainakin tunsi antaneensa kaikkensa joten saa nähdä ryhdynkö samaan hommaan tänä kesänä. Talvella tein myös sen oikean ratkaisun että vähensin tuon kymmenen kilometriä kahdeksaan minkä myötä voin keskittyä enemmän tuohon kestävyyteen. Jalat jaksavat viedä loppuun asti mutta jossain vaiheessa keuhkot edelleenkin panee hanttiin. Siinä suhteen on siis vielä parannettavaa.

Ja nyt takana on 900 kilometriä ja kunto on hyvä. Kai tämä tunne on se että olen ylpeä itsestäni. Jos seuraavaksi tavoitteeksi laittaisin sen että vuoden päästä oltaisiin tuossa kakkosella alkavalla numerossa. Se ainakin osoittaisi sen että virheistä olisi opittu.