40 kiloa myöhemmin (prelude)

Tosiaan... tuossa torstaina, työpäivän yhtenä kiireimmistä hetkistä pyöriessään ympärilläni, tunsin ajan suorastaan pysähtyvän hetkeksi kaiken tuon hälinän keskellä ja koin jonkinlaisen, pienimuotoisen valaistuksen itseni suhteen. Moni asia elämässäni on tällä hetkellä hyvin.

Taloudellisesti olen vakaa, pitkän etsinnän jälkeen maanantaina tuli tieto että hakemani kämppä on varattu meikäläiselle ja tällä viikolla pääsin viimeiselle tasolle terveyteni suhteen (40 kiloa alas, yayah!). Tulevaisuus näyttää siis huomattavasti avoisemmalta ja onhan se kieltämättä radikaali muutos vuoden takaiseen olotilaan vaikka olin jo silloin rysäyttänyt elämäntapamuutoksen rattaat kunnolla käyntiin mutta pään sisällön suhteen olin yhä täysin rikki.

Noh, työkaverini totesi tuonkin asian paremmin tänään:

Sinä olet kutistunut ruumiillisesti mutta kasvanut ihmisenä paljon tämän vuoden aikana.

Ja toi on helvetin suuri kehu ihmiseltä joka harvemmin antaa tuon tyylistä palautetta.

Muutenkin tässä kuluneen viikon ja roskaruoan ammentamisen aikana on alkanut iskostamaan sitä ajatusta pääkoppaan että tämä minun uusi kroppani mahdollistaa yhden asian. Minä pystyn syömään ihan mitä vaan koska kehoni osaa kuluttaa kaiken sen energian lenkkeilyn myötä. Ja arvatkaa vaan että onko minulla sellainen kutina päällä että haluan kokeilla monenlaista ravintoa.

Tuossa taannoin läpikävin myös toista ajatusta. Jutellessani sunnuntaivuorossa työkaverin kanssa elämästä ylipäätänsä, hän kertoi kuinka hänellä kesti viisi pitkää vuotta päästä yli yhdestä henkilöstä. Hänen käyttämänsä sanat tuntuivat niin tutuilta että kuuntelun aikana aloin viimeinkin hyväksymään sitä mahdollisuutta tapauksen A:n suhteen ettei meistä todennäköisesti enää tule ystäviä.

Minähän tämän meidän jutun alunperin mokasin avattuani sanaisen arkkuni mutta toisaalta jos en olisi tehnyt sitä, en olisi tässä tilassa. Ja kävisinkö tämän kaiken uudestaan läpi jos osaisin kääntää kelloja taaaksepäin? Kyllä. Tämä on tylyä faktaa mutta minun elämäni vaati tuon totaalisen romahduksen tunteideni kanssa.

... haluan pirstota kaiken jotta voin aloittaa puhtaalta pöydältä ja luoda uudet alphat ja omegat.

Kolmen vuoden takainen minä taisi sisimmissään haluta tuollaisen täydellisen rebuuttauksen mutta ei tiennyt miten sen tehdä. Nyt tiedän.

Leave a Comment