Päivän hymähdys

- Kuten sanoin, olen harrastanut kirjoittamista seitsemän vuotta. Minulla ei ole tapana mainostaa tätä asiaa ja minkä johdosta jätin mainitsematta sen että minä julkaisen kirjoituksiani tuonne netin yhteen hämärään kolkkaan, omaan hiekkalaatikkooni. Se on sellainen henkilökohtainen paikka jonne puran pääni sisäisiä asioita silloin tällöin.

- Huomasinkin sen miten painotit sanojasi.

[...]

- Sinulla on kuitenkin selkeästi sana hallussa. Oletko ajatellut lähettäväsi tekstejäsi lehtiin tai blogeihin?

- En juurikaan.

- Itse luen monet asiat pintapuolisesti mutta sinun tekstisi kaappasi huomioni. Sinulla on oma, persoonallinen kirjoitustyyli ja muutenkin tekstisi oli juuri sellaista sopivaa materiaalia naistenlehtiin.

(Tässä vaiheessa minä olin hieman varpaillani mutta kuitenkin naurahdin asialle)

- Naistenlehtiin?

- Niin, sinä osaat kertoa avoimesti tunteistasi siinä missä monet hakevat sanojaan eikä välttämättä osaa laittaa sitä kirjalliseen muotoon. Sinä voisit saada myös mukavaa lisätienestiä tuosta kirjoittelusta.

- Mistä minä kirjoittaisin? Omasta elämästäni? Se on niin tylsän arkimaista. Mitä nyt seitsemän kuukautta sitten kaikki vaan rysähti niskaani ja minun piti tehdä itseni suhteen jotain. Minä kirjoitin siitä.

- Kyllä sitä aina löytää jotain kirjoitettavaa. Omasta elämästäni minä pystyisin kirjoittamaan kaikenlaista.

- Sinulla onkin lapsi. (Viittasin hiljaisesti siihen että hän on yksinhuoltajaäiti jolla on omat murheensa)

- Sillä ei ole mitään väliä onko minulla lapsi vai ei. Pystyisin silti kirjoittamaan monesta asiasta. Sinäkin pystyt.

[...]

Leave a Comment