Syteen tai saveen

Olen parhaimpieni mukaan yrittänyt olla hyvä ystävä sinulle. Tarpeen vaatiessa myös sellainen ystävä jota valitettavasti itselläni ei ollut kun kävin sairauteni pahimmat puolet yksinäni lävitse ja ryömin raapien ja kynsien pois siitä piipun vartta tuijottavasta, pimeästä mielentilasta johon minä vajosin heikommallani hetkellä. Olen saanut sinulta kiitosta monet kerrat ystävänä joka on olemassa ja siitä että olen kuunnellut ja tukenut sinua kun olet tarvinnut sitä. Minä kiitän sinua siitä että olet uskaltanut avautua minulle monesta asiasta ja antanut samalla täyden luottamuksen.

Olen sanonut tämän sinulle monet kerrat. Minä välitän sinusta oikeasti. Sinä olet minulle harvinaislaatuinen ihminen että sinulta löytyy ymmärrystä siihen mikä minä olen ja mitä olen joutunut kokemaan elämäni aikana. Sinä et ole tuominnut minua koskaan mutta olet kuitenkin tuonut rohkeasti julki oman mielipiteesi elämäni eri asioista ja minä kiitän sinua myös siitä. Meillä on rehellinen, kumpaankiin suuntaan liikkuva kommunikaatio jossa itse olen aina pyrkinyt pitämään sen linjan että en pidättele itseäni ja näin ollen sanon asiat suoraan (ja joskus ehkäpä liiankin).

Meidän ystävyyden ja erinäisten keskustelujen aikana olen myös alkanut ymmärtämään itsestäni erilaisia pieniä asioita. Sananvaihdon myötä olen saanut sekä vahvistuksia kuin myös uusia näkemyksiä elämäni aikana askarruttaviin aspekteihin. Yksi niistä alkoi purkautumaan pääni sisälläni kun mainitsin kuinka minulle tuli paha olo kun kerroit sydäntä särkevällä tavalla esim. siitä miten paljon olet antanut itsestäsi ****lle mutta silti se ei tuntunut riittävän. Se paha olo mikä minulla oli ja jota en saanut karistettua pois jatkui myös seuraavana päivänä ja sen johdosta sinä olit ajatuksissani päivän kuluessaan eteenpäin. Sen päivän jälkeen aloin vähitellen tajuamaan etten voi valehdella itselleni ja lopulta monen yölle asti venyneen mietinnän jälkeen hyväksyin sen että minun sisältäni löytyy myös vahvempia ja syvempiä tunteita sinua kohtaan.

Tiedän että nyt ei ole se otollisin hetki kertoa tämä sinulle. Sinä päätit äskettäin yhden luvun elämässäsi. Meillä kahdella on läheinen ystävyyssuhde mutta minun täytyy saada tämä sisälläni myllertävä tunnetilani kerrottua jossain sanallisessa muodossa ulos ja tunnustaa nämä tunteet sinulle tai minä kadun loppuelämääni sitä että en edes yrittänyt tuoda niitä esiin ja hautasin ne jonnekin pääni sisään.

Ystäväsi Marko.

Leave a Comment