Nähty: The Hangover

The HangoverOhjaus: Todd Phillips
Käsikirjoitus: Jon Lucas, Scott Moore
IMDB: The Hangover (2009)

Neljä kaverusta päättää lähteä Las Vegasiin viettämään polttareita eli ihan periamerikkalainen ajanviettotapa ennenkuin joku menee naimisiin (ainakin miesten keskuudessa) jossa tyypätään muutamaan otteeseen baarin drinkkilistat lävitse, käydään tuijottamassa perseitä strippiluolassa ja pelataan viimeisetkin rahat kasinolla. Good times. Aamuun mennessä alkaa paljastumaan kuinka paljon hauskaa heillä todellisuudessa on ollut - hotellin sviitti on muuntautunut taistelutantereeksi jossa tyhjiä on pulloja kaikkialla, pumpattava barbara kelluu kylpyammeessa, TV on mäsänä, sohvakin käryää edelleen ja siinä on vasta ne ensimmäiset materiaaliset tuhot. Yksi kaveruksista herää ilman housuja ja päättää lähteä vessaan tyhjentämään puristavaa rakkoaansa. Posliinisäiliön täyttämisen aikana tulee viimeistään selville että nyt ei ole ihan normaalista, kaameasta kankkusesta kyse. Nimittäin vessassa lymyilee elävä tiikeri. Kenelläkään ei ole mitään aavistusta miten tiikeri on ilmestynyt sviittiin sillä kukaan ei muista mitään. Mutta tiikerin olemassaolon ihmetteleminen, vauvan löytyminen komerosta ja yhden kaverin puuttuva etuhammas irroittaa räkäiset naurut kolmikolle hetkeksi joka kuitenkin muuntautuu ajan myötä paniikiksi sillä itse juhlakalu on kadonnut jonnekin matkan varrella ja hänen pitäisi mennä naimisiin parin päivän päästä. Tästä siis alkaa absurdinen tutkimusmatka edellisen yön sekoilun ytimeen jossa yritetään selvittää kadonnen kaverin kohtaloa ja samalla selvitellään kivuliaasti mitä todellisuudessa tapahtui niiden tuntien aikana jolloin aivot pyörittää tyhjää filmikelaa. Niin siis kuinka absurdinen? Noh, yhdessä vaiheessa Mike Tyson nyrkkeineen ilmestyy hotellin sviittiin kyselemään varastetun tavaran perään ja se on heidän murheista pienin.

We all do stupid shit when we're fucked up.

-Mike Tyson

Kuten amerikkalaisilla biletys-elokuvilla on joskus tapana toistaa samoja ideoita, sentään tämän elokuvan ympärille rakennetut kliseisyydet oli onnistuttu jättämään minimiin. Mitä nyt elokuvan alussa soundtrack tarjosi puhkikulutetut 2000-luvun bailubiisit The Donnasin "Take It Offista" räp-starbojen möykkäämiseen ja juoneen oli jo miltei pakon sanelemana kirjoitettu naimisiinmeno stripparin kanssa. Muuten elokuva rullasi kitkattomasti eteenpäin kaverusten etsien vastauksia poltteleviin kysymyksiin ja selvitellen seuraamuksia teoistaan. Pojilla oli selkeästi hauskaa edellisenä iltana, enemmän kuin laki sallii, mutta onneksi se näkyi myös siinä ettei katsojien kurkusta yritetty kaataa väkisin tapahtumien purkautumista flashbackien muodossa. Katsojat kokivat samat asiat yhtä aikaa elokuvan hahmojen kanssa ja näin ollen yllätys elementti pysyi taustalla loppuun asti.

  • “It’s always satisfying when you pee louder, even though it means nothing. We sure are weird about our dicks, aren’t we?” (13/07/09 - 0  # )

Addiktioni, 28/09

Tholen: Sternklang (2007)

Point me to the sky above...

Tholen: SternklangAvaruus. Tuo suhteellisen tyhjä osa maailmankaikkeudessa joka myös ympäröi meidän omaa planeettaamme. Pimeä, kylmä tyhjiö. Kuitenkin avaruus on tarjonnut ihmiskunnan kehityksen aikana paljon inspiroitavaa materiaalia, oli sitten kyseessä kirjallisuuden, elokuvien tai musiikin kautta. Kun miettii tarkemmin tuota viimeisenä mainittua vaihtoehtoa, musiikilliselta tai paremminkin äänimaailmalliselta pohjalta katsottuna avaruus on kuitenkin ehkäpä hieman tylsähkö paikka. Nimittäin kuten tiedämme, avaruudessa ei etene eikä kuulu ääniä joten artistien on luotettava suurimmaksi osaksi omaan mielikuvitukseen sekä kykyihin yrittäessään kurkottaa kohti tähtiä ja luoda samalla henkilökohtaista magnum opusta tästä äänettömästä tilasta. Avaruus kuitenkin tarjoilee eeppisyydessään paljon liikehdintää - planeettojen lyhistymisestä fotonien sykähdyttämiin pulsseihin sekä kuolevien tähtien synnyttäviin mustiin aukkoihin ja musiikillisesti kaikkea tätä pyritään ohjaamaan ja kanavoimaan täydellisesti ambientin kautta. Täällä maan päällä Cyclic Law on yksi dark ambientin kunnioitettavimmista levy-yhtiöistä tänä päivänä ja myös heiltä näitä avaruuteen tähtääviä teoksia löytyy julkaisurintamalta. Yksi näistä on saksalaisen Tholenin säveltämä Sternklang joka tarjoillaan yhtenä isona ja ryhdikkäänä kokonaisuutena eli 71 minuuttisena raitana ja rehellisesti sanottuna onnistuu esimerkillisen kiitettävällä tavalla myös olemaan tarkasti työstetty jatkumo tässä jo vuosikymmeniä kestäneessä kehityksessä. Kuten genren parhaimmatkin tapaukset ovat osoittautuneet kuuntelukokemusten myötä, Sternklang avautuu hiljakseen tarjoten suureleisen matkan avaruuden syviin, tuntemattomiin kolkkoihin jossa tähdet ja planeetat tanssivat pyyhkäisevän valon keskellä.

Monumentaalinen taitaa olla se yksi synonyymeistä joka kuvailee tätä teosta erinomaisesti. Avaruudessa auringon räjähdys voi olla raivokas ja intensiivinen tapahtumaketju mutta musiikin kautta sitä pystytään ilmentämään hyvinkin kauniilla tavalla esiin. Ympärillään voi tuntea kuinka matalalta luotaavat kauaskantoiset jyrinät ja vajoavasti sukeltavat dronesit nielaisevat astettain sisäänsä. Tätä unohtumatonta kokemusta ohjaavat hyvin tarkasti mietityt elementit - suhisten purkautuvista kaasuista aurinkotuulien virtauksiin sekä kellopelien pehmeästi hohtavien väreilyistä pyyhkäisevästi huuhteleviin syna-melodioihin. Jopa taustalle häivytetyt venäläiset puhesämplet ja aavemaisesti esiintuodut kuiskaukset lisäävät omanlaista intensiivistä läsnäoloa Sternklangin ylle ja näin ollen luoden tietyn paikan avaruudessa jonne monet alukset ovat vuosien saatossa kadonneet mysteerisesti jättäen vain kummittelevat signaalit taakseensa. Se mikä tekee Sternklangista esikuvallisen julkaisun on se tapa jolla sisällön kurssia käännetään ahkerasti. Vuoroin vedoin hidastellen ja lisäten vauhtia jolloin avaruudessa uhkaavasti lankeavat pimeät varjot ja polttavan kirkkaasti heijastuvat valon lähteet käydään huolellisesti lävitse ja loppupeleissä kaikista mukana sisältyvistä aineksista kuulee miten eheän ja hienovaraisen kokonaisuuden tästä on onnistuttu kaivertamaan. Sternklang on upea, kerta kaikkiaan henkeäsalpaavan upea albumi - varsinkin sen jälkeen kun siihen on paneutunut ajan kanssa ja antanut mielensä vaellella äärettömyydessään. Sternklang sopii erinomaisesti dark ambient genren toisen klassikon, Lustmordin The Place Where The Black Stars Hang albumin viereen - toisin sanoen jälleen saan todistaa sitä faktaa että käsissäni on julkaisu johon sanat eivät yksinkertaisesti riitä kertomaan kuinka paljon minä suosittelen tätä albumia dark ambientin ja muutenkin ambientin ystäville.

Ensimmäiset mietteet lomalta

Huh heijjaa. On tämä lomalla oleminen rankkaa. Kahden päivän jälkeen on onnistuttu polttamaan rahaa siihen malliin että oikein hirvittää. Ja vieläpä selvinpäin. Noh, ensimmäinen hankinta eli uusille silmälaseille on tarvetta sillä nykyisissä alkaa olla niin paljon naarmuja yms kulumia joten tulevat kyllä tarpeeseen. Tiistaina paloi nelinumeroinen summa rahaa kun lähdin hankkimaan uutta telkkaria. Yli 15 vuotta vanha putki-TV sai siis viimeinkin häipyä kämpästä ja tilalle roudattiin LCD-TV. Onhan tässä tullut vuosia siirrettyä tätä ostopäätöstä mutta täytyy myöntää että ihan hyvä että ostin sen vasta nyt. Full HD tasoiset TV:t alkavat olla tänä päivänä siedettävissä hinnoissa eikä tuolla uuden TV:n hankinnalla edelleenkään olisi ollut niin kiirettä. Ei ainakaan sen puolesta kun katsoo Suomen television tarjontaa ja kun siihen päälle lyödään vahvasti pakattu bittivirta että oikein pahaa tekee kun selailee eri kanavilla. Suomiko teknologian edelläkävijä? Ei ainakaan uskoisi kun pälyilee noita liikkuvia pikseleitä uudesta TV:stä. Siis oikeasti. Testasin tänään TV:n yhtä mielenkiintoisimmista ominaisuuksista eli katsoin suoraan muistitikulta yhtä elokuvaa joka oli pakattu avi-muotoon ja tämä 640 x 272 resoluutiossa tarjoiltu elokuva tuntui tarkemmalta kuin Ylen, MTV3:n ja Nelosen suoltama streami.Mistä siis tässä TV-luvassa oikein maksetaan? Varmaan etuoikeudesta pyllistää jotta Ylen johtoporto voi panna halvalla. Noh mut' kuitenkin, onpahan nyt ainakin TV jolla voi katsoa TorrentTV:n tarjontaa. Kyseinen kanava ei ainakaan ole pettänyt meikäläistä.

  • Tarina kahdesta huonetoverista josta toinen menettää järkensä kun hänen tyttöystävänsä jättää hänet. Tämän johdosta yhteinen kämppä muuttuu sietämättömäksi sota-alueeksi ja sodan luonne vahvistuu asemasodaksi. The Great Shit Story. (08/07/09 - 0  # )

Prescription booty

(h) "Porn is now illegal in the Ukraine, unless used for medicinal purposes."
(h) http://www.theregister.co.uk/2009/07/07/ukraine_bans_filth/
(h) LOL
(T) hahahaha
(T) prescription booty huh
(h) "ummm... yeah, i got this condition where i need to milk my... ummm... penis"
(T) hehehe yeah, like that
(T) it's just stupid and NOT executable
(T) next step is banning masturbation
(h) that means only one thing
(h) the whole country needs to convert towards old school christianity
(T) a really really conservative kind
(T) where you can't even look at your penis, or touch it, when you're taking a leak

  • “Just a few days from now and Cyanotic vs Rabbit Junk will be hitting the road with our buddies in 16 Volt for the “Precursor Tour” west coast edition. As a gift to fans and friends who won’t be able to witness this epic pairing, Bit Riot Records has made the new Cyanotic vs Rabbit Junk: Drek Kick EP available for free download.” – Se mikä tästä tekee mukavan yllätyksen on se että EP:ltä löytyy myös mukana uudelleenlämmitetty The Shizit raita, “Gak Bitch”. Nice. (05/07/09 - 0  # )

A Pirate I Was Meant To Be

Ah, Lucasarts hyvinä päivinä. Pitäisi varmaan tämäkin peli nostaa esiin naftaliinista.

Se olisi sitten siinä

liquid gold

Ensimmäinen alkoholijuoma puoleen vuoteen. Ei yhtään hassumpi valinta.

Uutta näköä

Helvetti sentään. Liityin sitten lärvikirjaan. Tulikohan tässä samalla myytyä sieluni jollekin? Kun miettii että kuinka paljon olen pitänyt meteliä siitä ettei minua kiinnosta paskankaan vertaa sosiaalinen verkosto tuolla netissä ja nyt sitten lopultakin annoin periksi. Bleh, olkoot. Sieltä minut voi siis nyt löytää.

Kävin myös eilen optikkoliikkeessä katselemassa uusia silmälaseja. Onhan nämä nykyisetkin jo sellaiset yhdeksän vuotta vanhat joten oli aikakin hankkia uudet silmälasit naarmuuntuneiden tilalle. Tosin en muistanutkaan että lasien uusiminen on meikäläisen kohdalla aina vitunmoinen rumba. Kun ensimmäisenä kysymyksenä oli että "onko minulla ollut silmäsairauksia" johon tietenkin vastataan että "kakarana oli harmakaihi". Seuraa tuijotus, pieni hiljainen hetki ja optikko toteaa että minun tarvitsee varata aika silmälääkärille. Pelkästään optikon tarkastus ei riitä minun tapauksessa. Selvä. Ensi viikolle menee siis. Mutta minulla on silloin kesäloma ja aikaa yllin kyllin. Yeayh! Kolme päivää vielä ja sitten repeää...