Lost + found

Tässä vuosien varrella olen liittynyt ties minkälaisiin porukkoihin, mutta ehkäpä se minulle tärkein ryhmä on edelleenkin se johon kuuluvat muut samankaltaisesti musiikista välittävät ihmiset. Jaetaan musiikkia, suositellaan artisteja ja saadaan ihmiset innostumaan tietystä levystä. Ja tietysti puhutaan paskaa päivän tapahtumista, keikoista ja musiikista siinä ohella. Tosin nyt parina viime vuotena on ollut hiljaiseloa koska esim. torrentit ovat tappaneet joidenkin innostusta tehokkaasti. Sitä on vaan helppo lähteä jonnekin what.cd trackerille ja hakea kaikki tarvittavat julkaisut. Ainoastaan minä ja yksi hollantilainen kaveri on aika pitkälti jatkaneet paskanjauhamista kanavalla joten tuntuu välillä että olisi jossain hiljaisella hautausmaalla. Nickit näkyvät mutta sieltä ei hirveästi melua kuulu – paitsi meiltä kahdelta.

Eilen tämäkin hieman muuttui kun eräs jäsen tuli takaisin kyselemään että mitäs kaikille kuuluu. Siinä sitten samalla otettiin selvää että mihin kaikki ovat todellisuudessa menneet. Aika selkeästi monet ovat vain yksinkertaisesti lähtenyt omille teilleen katsomatta taakseen, mutta pari tapausta oli hieman silmiä avaava. Eräs kanadalainen tyyppi joka jaksoi kuunnella ties mitä hirveintä emo/screamo paskaa ja ohjelmoi siinä ohella esim. webbisivuja, nykypäivänä hän pyörittelee bileitä eri klubeissa ja kuuntelee vieläkin hirveämpää klubi-paskaa. Tosin hän on jättänyt alkoholin ja pössyttelyt kokonaan taakseen eli straight edge elämäntyylillä jatkaa elämäänsä. Toinen tapaus, eli Alabaman punaniska on kokenut paskempaa säkää, sillä hänellä on kehittynyt pahakin huume-ongelma lääkepillereiden myötä ja on tällä hetkellä vankilassa. Muuten ihan hyvä jätkä.

Pelottavaa kuulla miten paljon kaikki on muuttunut parissa vuodessa ja miten helposti sitä vaan kadottaa yhteyden.

Leave a Comment