Verenperintö

Hyvin tämäkin viikko on alkanut. Maanantai aamun varhaisina tunteina sain kuulla että faijan veli oli löytynyt edellisenä päivänä tajuttomana kotoaan ja viety sairalaan (oli pari päivää sielläkin tajuttomana). Tiedonvälityksen jälkeen, faijan omilta kasvoilta näki suoraan ja väistämättäkin sanomattomat sanat: "terveys pettää" eli toisin sanoen ollaan siinä pisteessä kun Korhosten suvun miespuolisten jäsenten verenperintö hakee omaansa takaisin. Mm. faijan oma isä eli isoisäni lähti tästä maailmasta nelikymppisenä sydänkohtauksen saattelemana ja samanlainen kohtalo odottaa monia muitakin. Itsekin olen muutenkin sen verran rikki keholtani joista erinäiset leikkausarvet näyttävät häpeilemättä että kuinka pahasti jotkut asiat ovat edenneet ja nyt tämän pienen muistutuksen myötä on väistämättäkin mielessä että aiempien kokemusten lisäksi viidentoista-parinkymmennen vuoden päästä myös itseäni odottaa tietynlainen viimeinen naula arkkuun.

Korhosten suvun paksu veri on siis kirous jolta ei voi mitenkään välttyä. Herääkin kysymys että koskahan meikäläisellä alkaa tulla aiheeksi hankkia lääkkeet mm. verenpaineeseen. Masentavaa...

Leave a Comment