Viikon anti

viikon anti

Jep. Moni tilatuista levyistä onnistui sitten tulemaan tällä viikolla. Keskellä oleva UNKLE:n "End Titles" on aussi painos. On kieltämättä taas sellainen fiilis että taasko minä maksoin itseni kipeäksi kahden bonus biisin takia. Fuck that. Olen keräilijä. "The Dark Knight" soundtrack tuli hieman viallisena joten sen suhteen minä pidän turpani kiinni tässä blogissa. Sitten kun hallussani on virheetön kopio, sen jälkeen minulta löytyy motivaatioita kirjoittaa pari sanaa tuosta levystä. Eli parisen viikkoa menee taas odottelussa. Perkele.

Ensimmäinen kerta tällä saralla

Toisin sanoen, työpaikkani kakkonen kysyi eilen että voisinko tehdä tämän päivän vuoron. Vapaapäivä muuttui työpäiväksi. Ei siinä mitään. On sitä ennenkin ihmisenä joka ei osaa kieltäytyä suostuttua näihin pyyntöihin ja viime maanantaina sain jonkinlaisen "yhteisen hyvän nimissä" olevan inspiraation kun sain päähäni sellaisen idean että uhraudun ja jään vielä pariksi tunniksi töihin koska tilanne työpaikassa tosiaan vaati sitä. Kai se edellisen illan kökkö Starship Troopers 3 kummitteli vieläkin takaraivossa. Kakkososa oli suorastaan taidetta tuon paskan jälkeen...

Khröm... Noh mut kuitenkin, takaisin tämän päiväiseen asiaan. Vapaapäivä muuttui siis työpäiväksi ja se tarkoitti sitä että kuusi päivää putkeen olisi raadettava. Kohtalo puuttui jollakin tapaa peliin ja eilen kävelessäni töistä kotia kohtia, oikeaan jalkaan alkoi sattua. Kävelin muutaman kymmenen metriä lisää ja yhtäkkiä kauhistukseni tajusin että kävely oli yhtä tuskaa. En pystynyt laittamaan minkäänlaista painoa jalan päälle joten etenin pahasti nilkuttaen loppumatkan.

Vihdoinkin kotiin päästyäni, etsin kaapin perältä kaikki rohdot mitä vaan oli käden ulottovilla. 800 mg buranat, voiteet jne. ja toivoin parasta tälle päivälle. No chance in hell. Jalka on edelleenkin kipeä ja jalkapohjassa on selkeä mustelma. En tiedä mistä sekin sinne lopulta onnistui tulemaan mutta se tosiaan estää meikäläisen liukkaan etenemisen. Matka terveyskeskukseen ja vóila... Alunperin vapaapäivänä ollut vuorokausi muuttui lopulta siis saikuksi.

On vähän sellainen hoopo olo että miksi edes vaivauduin.