Minä olen…

Nyt kun lievästä krapulastakin alkaa toipumaan, täytyy alkaa hieman purkamaan ajatuksia viime yöstä. Helvetti näitä naisia jotka saavat idean ja silminnähden innostuvat suunnattomasti yhdistelemään pisteitä toisiinsa. Toisin sanoen, suorastaan tyrkättiin puhelinnumeroa kouraan ja sanottiin että soita tälle henkilölle ja kerro harrastuksestasi levyjen suhteen. Ei siinä mitään, kahden aikaan yöllä kun soittaa tyystin tuntemattomalle henkilölle jota kuvataan samalla aaltopituudella leijuvaksi kaveriksi pistää aina pientä lisäsykettä pulssiin. Kun siinä sitten juttelin kyseisen henkilön kanssa, päästiin varsin nopeasti yhteisymmärrykseen musiikista, kirjoittamisesta ja kaikista asioista näiden väliltä. Jutut saattoivat heitellä sivuteille moneenkin otteeseen mutta juttua tuntui riittävän kummallakin. Se mistä me tarkemmin juteltiin, olkoot vielä pimennossa mutta hän vahvisti sen minkä aikoinaan kuulin eräältä toiseltakin henkilöltä joka leipätyökseen pyörittää paikallislehteä. Minä olen marginaali-ihminen.

Kuitenkin marginaali-ihmisenä olen saanut aika hyvin luotua yhteyden nettimaailmaan kun tätäkin blogia lukevat moni henkilö. Ehkäpä minussa siis on jonkinlaista toivoa ja osa minun jutuista todella kiinnostavat ihmisiä? Se että olenko minä hyvä kirjoittaja, siitä voidaan myös kilistellä sarvia.

Leave a Comment