Star Trek + NIN

Kyllähän tuossa originaalisarjassa oli sitä miltei läpitunkevaa ja huokuvaa *köhm* vivahdetta mutta tämä on jo suoranaista nerokkuutta.

  • Lego täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 50 vuotta ja kyllähän tässä jo miltei tuntee itsensä vanhaksi kun ajattelee että itsekin olen noiden parissa viihtynyt kakarana. Ainakin tuosta Space-setistä löytyy yksi sun toinenkin alus jota tuli väkerryttyä kieli poskella. Elämä oli joskus yksinkertaista. (30/01/08 - 0  # )
  • It’s time for a new approach – time for ISPs to start taking responsibility for the content they’ve profited from for years.” Just. Taas yksi kapeakatseinen henkilö jolle on selvästi syötetty levy-yhtiön kokouksessa sellaista paskaa korviin että itku on suoranaisesti päässyt juuri tulleen tilitietojen päälle jossa kerrotaan kuinka paljon edellisestä keikkarundista jäätiin plussalle. Rahaa ei siis tule entiseen tapaan levynmyynnistä ja syy siihen on internet palveluntarjoajissa sekä nykypäivän teknologiassa? Nice one, Paul. Ahneudella ei selvästi ole minkäänlaisia rajoja. Ei edes huippubändin managerilla. (29/01/08 - 0  # )

Left

Kas, Enduser myös valmistautuu rykäisemään uuden albumin ulos ensi kuussa. Vähintäänkin mielenkiintoista materiaalia olisi jälleen tulossa.

“Left” will be released (CD / vinyl) on feb 26, 2008 on Ohm Resistance. Tracklist is:

01. In my sleep instead of in my life
02. Left
03. Black light (feat. Sol Thomas)
04. Retaliation (vs Bonk)
05. Interruption 4
06. Of view
07. Perfection / Stillness
08. Product of chaos (with Counterstrike)
09. Fear
10. Black light (Scorn remix)
11. Nothing
12. Sublime (feat. Sol Thomas)
13. Interruption 3
14. Product of chaos (remix)

“Familiar Taste Of Blood (feat. Rachel Kann)” eli yllä oleva (ainoa virallinen) musiikkivideo on hieman vanhempaa materiaalia, mutta edelleenkin pitää hyvin pintansa näinä päivinä.

Tämä taitaa olla lähellä sellaista tapausta jossa mies tulee hulluksi ja alkaa tappamaan muita ihmisiä…?

Voi elämän kevät ja yms. sellaista vihreiden hömppien lanseeramia vitutuksen todellista olomuotoa korvaavia hush hush kirosanoja jotka eivät tarjoa minkäänlaista apua. Helvetin kuustoista, sanon ma. Kiitos Soneran pariksi päiväksi luodun kokeellisen ‘haistakaa pitkä paska sillä teille ei jaeta mitään IP:tä’ palvelun myötä netti oli pari päivää alhaalla kämpässä (hei aikuisen oikeesti, selitykset runkoverkon vikaantumisesta ei hirveästi lohduta tällä hetkellä) ja sen johdosta menetin mahdollisuuteni päästä käsiksi harvinaiseen julkaisuun. Kun en päässyt nettihuutokaupan kautta tapahtuvaan ostokilpailuun (jonka luulin vasta tänään ratkeavan), levy tietenkin meni toiselle ostajalle ja vieläpä naurettavaan hintaan todelliseen arvoonsa nähden.

Lisää suolaa haavoihin heittää sellainen pieni vitutus että puoli tuntia ennenkuin netti meni poikki, päätin ostaa julkaisun eräästä toisesta käyttäjien luomasta marketplacesta. Ja mitä näenkään kun pääsen kahden päivän päästä vihdoinkin bittiviidakkoon? Levyä ei ole tietenkään enää myynnissä ja vastaukseksi sain että “sorry, already sold it”.

Kiitti, Sonera, kiitti hei vitusti.

2008 taitaa olla jäniksen vuosi

RABBIT JUNK: THIS LIFE IS WHERE YOU GET F**KED…

Tracklisting:

Part 1: The Struggle
01.Transmission 1
02. Hero In Mr Sholensk
03. Guns
04. The Struggle

Part 2: Ghetto Blasphemer
05. Transmission 2
06. Black
07. Ghetto Blasphemer
08. The Collection

Part 3: This Death Is Where You Get Life
09. Transmission 3
10. Holgate
11. Death Of A Bike Thief
12. Roadside Art

When is it going to be in stores? Looks like March 17th.
A video is being done for each part of the record. Here’s the first one.

» RJ @ Myspace

Whauh. Vuoden 2008:n Rabbit Junk on… Erilainen mutta hyvällä tavalla erilainen jota täytyy sulatella pidemmän aikaa ennenkuin koko purkillista aletaan tunkemaan kurkusta alas. Uusia elementtejäkin on adoptoitu mukaan joka on selvä osoitus siitä ettei mies ole jäänyt paikoilleen pyörimään, mikä on yleensä positiivinen asia. Hieman angstisen ylilyövä video mutta kyllä se välttää.

Addiktioni, 04/08

UNKLE: More Stories (Selected UNKLE Works) (JAP Import) (2008)

UNKLE: More Stories (Selected UNKLE Works) (JAP Import)UNKLE:n jykevästi takoma rauta on edelleenkin erittäin kuuma ja taipuisa. Viime vuoden heinäkuussa jonkin sortin paluu-albumina ja uudelleensyntymisena toiminut War Stories sai tässä kuussa jatkoa kahden eri painoksen omaavalla More Stories julkaisulla jotka on myös ainoastaan saatavilla kahdella eri mantereella eli toisin sanoen Australian sekä Japanin markkinoilla. Hieman erilaiset kappale valinnat kyseisilla painoksilla pitävät huolen siitä että hc-faneilla riittää taas tekemistä kun he yrittävät saada kummatkin versiot levykokoelmaansa. Aussi-versio sisältää vielä toisenkin CD:n, War Stories Instrumentals joka tosin oli jo alunperin Limited Edition painoksen mukana. Ensimmäinen versio More Stories levystä joka kolahti postilaatikkooni oli tämä nousevan auringon maassa myytävä painos. Sinänsä mukava yllätys kun en edes tilannut tätä itse vaan eräs hyvä ystäväni halusi välttämättä ostaa tämän minulle ja selitykseksi sain vain että “I’ll feel better about myself”. Fair enough kun kielteinen vastaus ehdittiin tyrmätä aiemmin. Kun ensimmäisen kerran katselin ja vertailin näiden kahden eri painoksen biisilistoja, täytyy myöntää että minulla tuntui taas jonkinlaista pelkoa perseen alapuolella joka ennenkaikkea huipentui yhteen kysymykseen. Olisiko tämä sellainen tyypillinen kokoelma johon on dumpattu kaikki mahdolliset singlen b-puolet, epämääräiset remiksaukset ja sun muut War Stories levytys-sessioista jääneet ylimääräiset teokset saman kansien alle ilman minkään sen kummempaa panostusta? Eli varsinainen markkinamiesten luoma peruspainajainen jossa oletetaan että kaikki paska saadaan myytyä hymyssäsuin kuluttajalle kunhan sille vaan profiloidaan sopiva myyntitapa. Mutta ei hätää, itselläni pahin pelko hälveni ensimmäisen kuuntelun jälkeen ja nyt monen kuuntelukerran myötä voin sanoa rehellisin mielin että More Stories on hyvin koostettu julkaisu jossa on ennenkaikkea hyvä, alusta loppuun asti selkeästi etenevä flow sekä ilmiömäinen tapa edetä kolmella eri rintamalla kuitenkin muodostaen kokonaisuuden.

Jos julkaisulla mukana olevia remiksejä ei lasketa mukaan, More Stories myös sisältää enemmissä määrin sellaista materiaalia jota ei ole rakennettu Chris Gossin valvovan silmän alaisuudessa joka tunnetusti oli vahvasti mukana UNKLE:n uuden soundin löytämisessä. Se selittynee sillä että tälle kokoelmalle päätyneet viisi kappaletta ovat tulevalle “Odyssey In Rome” dokumentille tehtyä musiikkia joista osa onnistuvat taas rikkomaan UNKLE:n itsensä luomat rajat. Nimittäin UNKLE on siirtynyt jälleen yhdelle uudelle osa-alueelle tuotannossaan ja tällä kertaa ollaan adoptoitu selkeästi elokuvamusiikissa käytettyä tyypillistä modernia klassista toistotapaa. Tosin kolme näistä dokumentissa käytettyä teosta ovat vain minuutin mittaisia jonka takia siinä saa juuri ja juuri sellaisen kahden sormen näppituntuman heidän uuteen aluevaltaukseen ja siihen se pahimmassa tapauksessa ikävä kyllä jääkin. Mutta ei se mitään. Ne eivät heikennä julkaisun kokonaisuutta mitenkään ja toimivatkin enemmälti välisoittona muiden kappaleiden rinnalla – tosin levyn aloittava “Serene” on jo sen verran mielenkiintoinen ja vakuuttava että sitä on pakko hehkuhtaa. Kuten jo vihjaisin, “Serene” on vain vähän päälle minuutin pituinen ja se toimii enemmänkin vokaalipainoitteisena introna tällä julkaisulla joka lyhyydestään huolimatta myös tuo jossain määrin mieleen Blade Runnerissa käytetyt itämaiset vaikutteet ja tämän myötä herättää onnistuneesti mielenkiintoa UNKLE:n luoman soundtrackin suhteen. Vaikka sanoinkin että osassa kappaleissa Chris Goss ei ole mitenkään mukana, mutta silti ne kuulostavat kuin ne olisi lähtenyt suoraan hänen studioltaan. Herkästi tulkittu “Heaven” sekä erityisesti “Blade In The Back” slidekitaran liutuksineen välittävät tätä viime levyn tunnelmaa vahvasti. Tuossa jälkimmäisessä kappaleessa on myös helvetin vahva 90-luvun alun Depeche Mode vivahde mukana joka sinänsä tuo jo jonkinlaista perverssimäistä hymyä naamalle. En tiedä miksi mutta meikäläinen ainakin tykkää. Yli yhdeksän minuutin “A Wash Of Black” kappaleen myötä aletaan siirtymään enemmän tuonne täysin konemaisempaan vetosuuntaan jossa tasainen klubibiitti ja analogiset laitteet alkavat valtaamaan alaa. More Stories on siunattu neljällä remiksillä joista kolme erityisesti antavat levyn loppupuolella sellaisen enemmän teknisesti painottavan elektronisen ilmapiirin ja pyrkivät sen myötä samalla huipentumaan mitä lähemmäksi loppua edetään. Radio Slaven tekemä remix “Burn My Shadow” kappaleesta on hyvin minimalistinen ja monotoninen näkemys jossa ainoastaan Ian Astburyn vokaali on pysynyt samana ilman minkäänlaista muutosta. Yllättävän hyvin se kuitenkin pitää pintansa vaikka basson ja hi-hatin symbioosissa ei tapahdu juurikaan mitään mullistavaa. Buckley Bolandin progressive houseen kalleellaan oleva tulkinta “Hold My Handista” on taasen minun makuuni vähän liiankin kuivan oloinen josta puuttuu selkäytimestä kumpuava intohimo omaa työtään kohtaa mutta täytyy myöntää että tämä kuitenkin sopii tähän levyn lopussa hallitsevaan ympäristöön. Julkaisun viimeistely toteutuu UNKLE:n itsensä uudelleen muokkaaman “Burn My Shadow” kautta joka on myös siitä erinomainen versio että siitä puuttuu täysin alkuperäisestä teoksesta dominoiva Ian Astburyn vokaali. Onko se sitten mukamas hyvä asia? On jos puuttuva tekijää kompensoidaan tyystiin muulla tavalla. Kun muutenkin nopeassa temmossa iskostuva teos käännetään tyystin tech housen naputtavaan muotoon jossa ainoastaan päämelodia on se yhteinen tekijä joka muistuttaa kuuntelijalle alkuperäisestä muodostaan, tulos on varsin yllättävä ja vähintäänkin silmäkulmia kohottava kokemus. Pelkästään neljä-viisi ensimmäistä minuuttia tässä kappaleessa pyrkii jatkuvasti pienten elementtien lisäyksien myötä valmistamaan kuuntelija seuraavaan vaiheeseen jossa aletaan sitten hammeroimaan “Burn My Shadow’n” melodiakuviota, tosin yksinkertaisemmalla kuviolla mutta vieläkin tehokkaammalla tavalla kuuntelijan tajuntaan. Eihän tätä voi kuin täsmentää sillä toteamuksella että tämä on se tapa jolla jyvät erotetaan akanoista remiksauksen jalossa taidossa.

Jos War Stories on pyörinyt playlistilla tiuhaan tahtiin, More Stories (Selected UNKLE Works) on vähintäänkin erittäin suositeltava ostos. Tämä ei ole niin energinen ja raa’an oloinen kuin War Stories on parhaimmillaan, mutta tässä on huomattavasti syvempi ja pehmeämpi tunnelma johon uppoutuu pelkästään päätä kallistaen ja silmiä ummistaen. James Lavelle on pyrkinyt tekemään tästä sekä DJ-miksaukseen soveltuvan kuin albumimaisen tapaan koostetun kokonaisuuden. Soiko se sitten klubissa tai kotona kuulokkeiden kautta, vaikutus on kuitenkin parhaimmillaan euforista oloa välittävä. Tällä hetkellä pystyn ainoastaan tätä Japanin painosta suosittelemaan sillä Australiassa myytävän kahden CD:n version virallista julkaisupäivää joutuu vielä odottamaan seuraavaan viikkoon.

Paketti saapui…

Se hemmetin hullu australialainen piti sanansa.

George Carlin kertoo totuuden

  • Khalkhin-Gol: The Battle that shaped World War 2. (21/01/08 - 0  # )

Totuus pysyy samana

Uskonto on taas viime aikoina ollut tapetilla tai siis enemmänkin se tapa millä asioita hoidetaan julkisesti ja minkälaisia absurdisia lausahduksia on jälleen päästetty ilmaan. Viime viikolla Vatikaani taisi taas todeta kylmän rauhallisesti ja vieläpä jossain virallisessa lehdykässään että miten Harry Potter on selkeä tie noituuteen. Just. Ei siis mitään uutta tuolla rintamalla. Vanha vihtahousu edelleenkin yrittää saada mittariinsa tarvittava sielumäärä ja Vatikaanin oma pressiyksikkönsä paljasti tämän yhden hänen salaisiksi luonnehditusta juonistaan. On se ihmeellistä että miten muu maailma elää 2000-luvulla ja Vatikaani on edelleenkin jämähtänyt keskiajalle. Tosin se selittynee varmaan sillä että juuri tuolla aikakaudella asiat toimivat parhaiten kristinuskon kannalta. Viimeisin versio raamatusta oli saatu sellaisiin kuosiin jolla saatiin tavallinen kansa vielä enemmän routuun ja pelkäämään. Unohtamatta tietenkään sitä miten piispat sun muut saarnasivat sitä ja tekivät toisin. Siinä samalla kasvattivat raha-arkkuaan sielujen pelastamisella. Varsinainen tekopyhyyden huipentuma josta myös nähdään pilkahduksia näinä päivinä.

Mut’ uskomuksesta toiseen. Internet on joskus hieno ja paljastava tekijä jota seuraa sivusta kuin jännittävää saippuasarjaa. Ei tarvita kuin yksi nettiin vuotava dokumentti jonka alkuperäinen luoja haluaa poistaa hinnalla millä hyvänsä. Anonyymien varjoissa viihtyvät radikaalit tietenkin pistävät kapuloita rattaisiin levittämällä tätä materiaalia ja siinä samalla tekevät enemmänkin harmia kuten hakkerointia, DDOSsausta ja levittämällä lisää arkaluontoista materiaalia jota he ovat saaneet kaivettua jostain esiin. Viime viikolla netissä levisi tiheässä tahdissa Tom Cruisen vähintäänkin naurun kikahduksia aiheuttavat selitykset Skientologian toimintatavoista jota tietenkin yritettiin huonolla menestyksellä poistaa internetin syövereistä. Tämä ei tehnyt muuta kuin paljastanut laajemmin toisenlaisen “uskonnon” taktiikat ja miten he hoitavat bisneksiään ulkopuolisten kanssa.

Täytyy myöntää, itsekin kiinnostuin Skientologiasta verran että halusin nähdä edes jonkinlailla järkevästi tehdyn dokumentin tästä ns. uskonnosta. Kyseinen BBC:n dokumentti opetti varsin nopeasti sen että skientologiaan uskovat ihmiset eivät kestä minkäänlaista kritiikkiä ja heti oma pragandakoneisto on suoltamassa omat totuudet samalla kun lakifirma toimittaa haasteensa kunnianloukkauksesta yms. Se mitä kristinusko teki keskiajalla, Skientologia toteuttaa samanlaista taktiikkaa nykypäivän tekniikalla.

Edelleenkin olen sitä mieltä että jokaisella ihmisellä ole oikeus uskoa mihin hän haluaa. Oli se sitten Jeesus, avaruusoliot tai lentävä spaghetti monsteri. Sitten vasta kun omia kiistanalaisesti luokiteltavia tekoja aletaan vierittämään uskonnon ympärille, silloin kuljetaan vaarallisilla vesillä.

Chaos Re:theory

Note to myself. Tämäpäs oli mielenkiintoinen täppä jota ei ole milläänlailla selitetty manuaalissa. Splinter Cell: Chaos Theoryn sound-valikosta kun valitsee “Use native languages” niin peli muuttuu entistä realistisemmaksi. Terroristit alkavat puhumaan pelin dialogiaa omalla kielellä (korea, espanja, you name it) eikä onneksi minkäänlaista käännöstä ilmesty pilaamaan pelikokemusta. Hahaa… tämän myötä Chaos Theory sai yllättävän paljon lisäarvoa uudelleenpelaamisen suhteen.