Addiktioni, 46/2007

Enduser: Pushing Back (2006)

Enduser: Pushing BackTuossa viime viikon loppupuolella kuuntelin pitkästä aikaa mm. Lynn Standaferin aliasta intensiivisellä rotaatioilla ja siinä samalla totesin itselleni että drum and bass maistuu jälleen siihen malliin meikäläiselle että jostain oli taas saatava lisää tuoretta musiikillista mielihyvää nestehukan kaltaisiin alkuoireisiin. Nyt oli siis otollinen aika hankkia Enduserin viimeisin kokopitkä tuotos. Kuten olen tainnut mainita jossain vaiheessa, Enduser on yksi näistä harvoista nykypäivän tuottajista joka hyvinä päivinä jaksaa valoa uskoa drum and bass musiikin innovatiiviseen olemassaoloon vuoden 2000 jälkeisessä kehityksessä. Tosin Hymen levymerkille viime vuonna tuotettu Form Without Function herättää yhä edelleenkin allekirjoittaneessa 'nmoista närää koska kyseinen julkaisu kuulostaa liian nopeasti kyhätyltä ja vanhoista ylijäämä materiaaleista koostetulta rip-offilta. Let's not go in there, muuten haavat aukeavat taas. Miehen tuoreempi julkaisu, Pushing Back voi taasen kääntää päälaelleen ja tästä voi helposti muodostaa eräänlaisen läpileikkuu kokoelman Enduserin tuotantoon joka kuitenkin on varusteltu täysin uudella materiaalilla. Tarkoitan tuolla best of viittauksella siihen että hän on palanut taas säihkyvimpien, parhaimpien sekä erityisesti toimivimpien ideoidensa pariin ja tietenkin samalla päivittänyt versionumeroa uuteen tasaisempaan lukemaan. Löytyy Bollywood Breaksin alaisuuteen helposti rinnastettava "Switch" eli tuttuun tyyliin intensiivinen breakbeat patteristo kylvää tuhoa tehokkaalla tavalla samalla kun intialaisen bollywood leffasta sämplätty naisvokalisti tuo harmonisen tasapainon. Muutama referenssipiste johdattelee Calling The Vultures albumin hiphop/drum and bass hybridi maailmaan joista "Positioned (feat. Nongenetic)" ja "Genesis (feat. Kazumi)" ovat selkeimpiä valintoja. And let's face the facts, vierailevat vokalistit tuovat aina mukanaan raikasta tuulahdusta tällaisen musiikin kanssa, oli se sitten joko rap-lyriikkaa heittävä MC tai japani/englanti sekamelskaa tuutulaulumaisesti laulava artisti. Tai sitten voi todistaa yksinkertaisesti sen miten Enduser saa ammattilaisen tapaan kuuntelijansa täydellisen huomion ja näin ollen voi kokea kulkevansa jatkuvasti ns. 'on the edge' jossa herra Standafer tarjoillee taas tunnusomaisesti pilkottuja looppeja - amen breakista hänen omiin työnäytteisiin sekä heittäen mukaan muutaman onnistuneesti jalostetun yllätyksen mitä en ole kuullut aiemmin hänen musiikissaan. Kuten esim. "The Makerin" sähköinen kitara jota muutenkin harvemmin kuullaan drum and bassin yhteydessä tai "Pushing Back" eli albumin nimikkoraidan kireä ja nopea bassorumpu joka saa sen aikaiseksi että koko kappale muuntautuu täysin absurdiin mentaliteettimaiseen formaattiin jossa millään ei ole enää väliä ja vihjailevaan sävyyn ilmoittaisi että antaisi viimeistenkin estojen poistua.

Mutta ehkäpä se tärkein aspekti minkä tajusin tämän julkaisun yhteydessä oli se että siinä missä esim. viime viikolla käsitelty Photekin paluu-julkaisu oli selkeästi vanhan kaavan drum and bass tuotantoa ja näin ollen edustaa ehkäpä jopa hivenen hillittyä näytettä kyseisestä genrestä, Enduserin Pushing Back on taasen huomattavasti modernimpi, tämän päivän standardeja hyödyntävä tai paremminkin jatkuvasti puskeva ja kokoajan ylöspäin tähyilevä tuotos. Eli tätä julkaisua kuunnellessa jotenkin ymmärsin että ollaan viimeinkin edetty siihen pisteeseen jossa breakcoren ja drum and bassin rajat ovat pyyhkiytyneet ja hämärtyneet siinä määrin että ne alkavat olla jossain määrin jo samaa genrettä. And here comes the punchline. Pushing Back on täydellinen osoitus hommansa haltuun ottamisesta ja näin ollen Enduser on onnistunut tuottamaan moniulotteisimman sekä värikkäimman julkaisun josta löytyy laidasta laitaan eri tyylejä. Tällaiseltä drum and bassin pitäisi kuulostaa nykypäivänä - jännittävältä, luovalta sekä uusia uria hakevalta kokonaisuudelta jossa pitkällä juoksulla ei tingitä viimeisistä senttimetreistä.

Leave a Comment