Yksi näkökulma

TNA Final Resolution 2007

16/01/2007 00:52, Posted in Flip ilman floppia,

PPV:n cardi näytti suurimmaksi osalta helvetin hyvältä, mutta loppukädessä erinäiset buukkaukset nakersivat joiltakin matseilta sen syvimmän olemuksen. Näin ollen Final Resolution kaatui sinne keskiharmaaseen massaan, paria poikkeusta lukuunottamatta tietenkin.

Last Man Standing - AJ Styles vs. Rhino. Edellisillä kerroilla AJ Styles on vienyt Rhinosta sen pidemmän korren, mitä nyt hieman kyseenalaisilla methodeilla. Väliäkös sillä kun ne voitot ovat toimineet oivana kuljetuksena kohti tätä matsia. Tosin... hmmm niin... Minäkin odotin paljon tältä kohtaamiselta mutta AJ Stylesin haluttomuus jatkaa matsia ja näin ollen antaen "helpon" voiton Rhinolle, itsekin petyin lopputulokseen. Ei se näin pitänyt mennä. Missä oli kahden painijan välinen bad blood joka hiertää jokaisessa asiassa? Poissa tai enemmänkin vaisusti mukana. Rhinon halua jatkaa välienselvittelyä matsin jälkeen ei oikein tuonut sitä tarvittavaa lisäpotkua tähän. Toivotaan että TNA järkkää näille kahdelle sen oikean tavan viimeistellä vihanpito.

X-Division Championship - Jerry Lynn vs. Christopher Daniels vs. Chris Sabin. Yes! Tätä ollaankin odoteltu. The past, the present and the future of X-Division. Vaikka takana on niitä ikävempiä tapoja buukata ja buffata tarinan kuljetusta jossa jossa vyö vaihtaa omistajaa useammin kuin keskiverto-duunarin kalsarit mutta onneksi se on nyt tässä tapauksessa osoittautunut mutkittelevaksi mutta loistavasti kirjoitetuksi angleksi jolla saadaan X-Division pioneeri takaisin kehään. Vaikka matsi sinänsä ei tarjonnut uutta ja mullistavaa, 43-vuotiaan Jerry Lynnin työskentelyä on aina silti mukava katsella. Ja tällä kertaa Sabinin voitto Jerry Lynnin nokan alta oli sellainen sopivan tyly bitchslap josta toivon mukaan vielä rakentuu muhevaa jatkoa tulevaan.

PCS Series Finals - Austin Starr vs. Alex Shelley. Whauh. En nyt ihan odottanut tällaista että koko yleisö olisi Alex Shelleyn takana. Enkä odottanut näin värikästä ja noinkin löllyvää tuomarikolmikkoa. Kevin Nash-huumoria (tm) alusta loppuun asti. Matsi itsessään oli hyvä mutta harmi vaan että se kaivos josta tuota huumoria louhitaan ja se tärkeä raakamateriaali hupeni juuri tuossa ratkaisevalla loppumetreillä pahasti. Tai saattoi se syykin olla Bob Backlundissa joka ei pystynyt tuomaan siitä sopivaa itseironiaa hänen epäselville selityksilleen että kumpi näistä kahdesta painijoista oli parempi. Yksinäinen mutta selkeä "what the fuck" huuto joka kahahti yleisön seasta summasi erittäin hyvin tämän epäselvän segmentin. Austin Starrin silmitön raivostuminen häviölle pelasti mitä tästä oli enää pelastettavissa.

James Storm vs. Petey Williams. Jaahas. Vai että tämmöinen tarinaa kuljettava välimatsi jolla saadaan Gail Kim viimeinkin kääntymään Stormia vastaan. Toimiihan se näinkin ja samalla saatiin Stormillekin uusi muija kehänreunalle heilumaan. Chris Harris saisi jo tulla sieltä sairaslomaltaan.

VKM segmentti. That's it. Paul Levesquen a.k.a. Triple H:n loukkaantumisen myötä DX:n uudelleenherätys WWE:ssä mureni hetkessä käsiin ja samalla VKM:n kovaäänisten avustukselle mainostamalta pointilta vedettiin tylysti matto alta. Eikä me saatu sitä historiallista kohtaamista näiltä neljältä henkilöltä (oliko edes yllätys), mutta ruudinkatkuisen savuverhon takaa täytyy myöntää että kaverit ovat oikeassa heidän keräämänsä voiton suhteen. TNA on saanut jalansijaa enemmän ja enemmän mainstream wrestlingissä. Kiistaton todiste siitä saatiin kuulla viime viikon suorassa Monday Night RAW-lähetyksessä jossa keskelle mutant hair vs. fat lesbian matsia ilmoille pärähti helvetin kova TNA chantti. Priceless, jos minulta kysytään. Ja Vince McMahon varmasti ähkyy ja puhkuu punaisena vielä parisen viikkoa ja on muutenkin tosi kyrpiintynyt tähän tilanteeseen. Serves him right.

NWA Tag Team Championship - LAX vs. Team 3D. Tässä oli kaikki ainekset todella hyvään matsiin. LAX:n nousua ollaan katseltu jo pidemmän aikaan, unohtamatta tietenkään Team 3D:n kipuamista kohti tag team vöitä. Kun nämä kaksi elementtiä viimeinkin kohtaavat, siinä mennään tietenkin henkilökohtaisuuksiin. Mutta, kuten illan PPV oli aiemmin osoittanut, myös tämäkin matsi meni täysin harakoille - kiitos ala-arvoisen keskeytyksen takia. Huoh... Ei näin. Ei todellakaa näin. Noh, seuraavassa PPV:ssä uudestaan. Miten olisi table match?

30 Minute Iron Man - Samoa Joe vs. Kurt Angle. Epäilin Impacteja katsoessa että pystyvätkö nämä kaksi herraa vielä tekemään kiinnostavan kolmannen rundin kehässä. Mutta ennenkuin mennään siihen matsiin, tutkitaanpas taustoja. Varsinkin sitä miten Kurt Anglea on muutettu. Nimittäin inhoan sitä kun painijasta tehdään tärisevä crybaby. Mikä helvetti siinä mukamas vetoaa kun alan ammattilainen pistetään itkemään mikrofonin edessä ja hän haluaa matsin jotakuta vastaan. Katsojan silmissä hänestä tulee heikko ja Kurt Anglen kaltaista wrestling machinea ei pidä rinnastaa heikoksi. Noh whatever. Saatiin taas kolmas yhteenotto näiden kahden välille ja vieläpä kuluttavan Iron Manin muodossa. Juuri se sopiva matsimuoto viemään koko feudi astetta pidemmällä ja kun panoksena on no.1 contender NWA WHC-vyöhön, suu menee muikeaksi eikä tätä voi kuin täsmentää näillä sanoilla: "bueno". Niin ja se matsi. Kolmas kohtaaminen ei ehkäpä ollut niin paljon odotuksen täytteinen kuten kaksi edellistä matsia, mutta täytyy muistaa että tämä on täysin erilainen pelimuoto. Iron Man oli kuitenkin sen verran hyvä että se imaisi katsojan mukaan viimeisille sekunneille asti. Eli siihen tärkeään ratkaisevaan hetkeen jossa kysellään, will Kurt Angle tap out?

NWA World Heavyweight Championship - Abyss vs. Sting vs. Christian Cage. Vaikka storyline Abyssin ympärillä on taas kulkenut hieman kyseenalaisia väyliä pitkin mutta täytyy myöntää että tarina on synnyttänyt luottamusta herättäviä kysymyksiä. Kuka luottaa kehen ja kannattaako tosiaan panostaa mestaruus toisen miehen hartiolle? Erittäin tärkeitä kysymyksiä ja vieläpä elimination tyylisessä mestaruusmatsissa joka oli alusta lähtien suunniteltu upeasti. Sekasorron keskeltä löytyy se hienosti punottu punainen lanka joka vei Christianin kohti päämääräänsä. Hänhän ei hävinnyt tätä vyötä selätyksen kautta ja Sting oli se henkilö joka kustansi vahingossa vyön Christianin hartioilta Jeff Jarrettille. Kun Abyss oli ensimmäisenä henkilönä eliminoitui matsista pois, loppuosa nivoutui selkäänpuukotuksien kautta yhtälöksi jossa kaikki palaset naksahtivat paikoilleen täydellisesti. Jos kerran Abyss ei saa pitää vyötä, Sting ei myöskään ole se oikea henkilö. Tämähän on jo perkele taidetta.