Musiikkia, viikko 51/2006

Edgey vs Depth Error: The Abuse Technique (2006)

Edgey vs Depth Error: The Abuse TechniqueEn tiedä teistä muista mutta itselleni 2000-luvun tyylipuhdas drum and bass on muuttunut enemmissä määrin uutta tarjoamattomaksi, uneliaaksi haukoitus-ilmiöksi. Minulle se näyttäytyy myös eräänlaisena pahana krapulaisena olotilana jonka aikana podetaan kaikki kuolemaan liittyvät tuskalliset pelot sekä läpi käydään toiveet elossa pysymisen puolelta samalla kun tärisevät kätöset etsivät jonkinlaista lääkettä muista musiikin tyyleistä. Suoralta kädeltä pystyn nimeämään vain pari tuottajaa jotka jaksavat näinä vaikeina aikoina pitää jonkinlaista mielenkiintoa tähän genreeseen. Mutta 2000-luvulla toisenlainen asenne on nostanut avoimesti päätäänsä, nimittäin eri genrien järjestelmällinen yhdisteleminen ja uutuisuuden hakeminen yllättävistäkin paikoista. Drum and bass on myös se samainen genre joka on puhjennut uudelleen kukkimaan undergroundin varjoisissa paikoissa breakcoren muodossa. Vielä tämän vuoden loppupuolella, Hive Records tarjoaa tuoretta hengähdystä tähän kituvaan rakoseen julkaisemalla jälleen erinomaisen kahden tuottajan split-albumin jonka päätähtenä ovat Edgey ja Depth Error. Tämä on minun ensitutustuminen kumpaakin artistiin ja nopeasti käy selväksi että heidän pääaseena toimivat juuri tämä aiemmin mainittu breakcore ja suolaa haavoille heittävä, astetta kirvelevämpi drum and bass joka selvästi viestittää ettei kannata vielä julistaa ruumiinvalvojaisia. Drum and bass ja varsinkin siitä salakavalasti syntynyt äpärä breakcore on muutenkin installaationa sellainen joka toimii parhaiten kun ne tarjoillaan The Abuse Technique tyylisesti anteeksiantamattomina instrumentteina tuhoamisvietille ja järkkymättömänä, kylmänä asenteena tuotannon kautta. Vaikkakin The Abuse Techniquessa kuultava työskentely saattaa olla enemmänkin kallellaan kohti alkuperäisen drum and bassin suuntaan, albumin rakenne kompensoituu tiileskivimäiseksi järkäleeksi jota filtteröidään ja paloitellaan tähän hyppivämpään ympäristöön tuomalla regulaattorin kautta enemmänkin industrialin puolelta tuttuja elementtejä kuten rytmisen noisen värähteleviä signaaleja. Näin ollen käsissämme on äänimuuri joka etenee joka suunnasta ilman minkäänlaista pyrkimystä pysähtyä ja se on juuri se mitä kaipaan tällä hetkellä. Ei mitään estoja, suuntana on vain ja ainoastaan eteenpäin. The Abuse Technique on vastaus minun epämääräiseen huutooni saada edes jonkinlaista tukevaa otetta taas tähän yhteen nykypäivän elektroniseen rytmimusiikkiin.

2 Comments »

  1. A.G. said,

    Jos joku mielisi tutustua tyylipuhtaaseen drum and bassiin, mistä neuvoisit aloittamaan etsinnät?

  2. eskolaah said,

    Tuota noin... Goldien debyyttijulkaisua (Timeless) pidetään jonkinmoisena raamattuna tässä genressä ja sitä levyä yleensä suositellaan ensimmäisenä. Ja jos löydät tuosta "Timeless" levystä sen kahden CD:n versio, sitten olet oikealla jäljillä. Sain yhden kanadalaisen kaverini innostumaan drum and bassista näillä kolmella levyllä:

    Hive: Devious Methods
    Krust: Coded Language
    Grooverider: Mysteries Of Funk (kannattaa hankkia vain ja ainoastaan se kahden CD:n versio)

    Itse ainakin pidän tuota Hiven "Devious Methodsia" yhtenä parhaimpana drum and bass julkaisuna joten sitä voin suositella lämpimästi myös ensimmäiseksi kiertoajeluksi tähän genreeseen. Jos noiden levyjen jälkeen haluaa hieman futuristisempaa soundia jossa käytetään tummempaa väripalettia, kannattaa tutustua Photekin alkupään tuotantoon ja ehdottomasti "Form & Function" albumiin. Jos taas vokaalipainoitteinen drum and bass kiinnostaa, Breakbeat Eran "Ultra-Obscene" on yksi erinomainen valinta.

Trackbacks

Leave a Comment