Yksi näkökulma

WWE No Mercy 2006

10/10/2006 02:01, Posted in Flip ilman floppia,

Smackdown PPV. Tätähän odottaa yhtä innokkaasti kuin munaskuja polttelevaa sukupuolitautia. Noh, diagnoosi saattaa olla joskus harhaanjohtava ja itse PPV osoittautui kolmen tunnin jälkeen "ihan hyväksi". Siis ei täysin flopahtanut, mutta ei myöskään mitenkään loistava. Harmaata keskitasoa mutta Smackdownin PPV'ksi se on jo aika kova saavutus.

Matt Hardy vs. Gregory Helms. Ensimmäiseksi matsiksi tämä sisälsi ihan liikaa turhaa lypsämistä. Vaikkakin se oli kahden hometown pojun kaksintaistelu, sitä alkoi puutumaan jatkuviin venytyksiin siitä että kuka lopulta saa napattua pidemmän korren toisestaan. PPV'n puolessa välissä tämä olisi toiminut paremmin. Nyt sitä sai turhaan sellaisen toivonkipinän että kaikki olisi paljon parempaa PPV'n loppupuolella.

Tag Team Championship - Paul London & Brian Kendrick vs. KC James & Idol Stevens. Vaikka tag team divisioona kituuttaa jälleen kerran Smackdownin puolella kuin vanhus kuumalla kesähelteellä, onneksi sentään vielä yksi hyvä asia löytyy täältäkin puolelta ja se on nykyiset vyön hallussapitäjät. Team London/Kendrick pistivät taas kerran tuulemaan kehässä nopeilla ja riskialtiilla liikkeillä ja lopuksi sain huokaista helpotuksesta. Miksikö? Koska juuri näin huonossa jamassa olevassa tag team divisioonassa ei pidä antaa vöitä sellaisille henkilöille jotka ovat mauton, hajuton ja väritön kehässä. Siellä on parempi ylläpitää jonkinlainen taso kuin viestittää että näitä vöitä jaellaan kenelle tahansa.

M.V.P. vs. tuntematon jobbaaja. Huoh. Pitikö tähänkin kuluttaa kallista PPV aikaa? Siis ylihypetetyn ja alemman luokan kuonan debyyttiesitykseen. JBL luonehti juonnoillaan aika hyvin M.V.P.'n olemuksen - kaverihan on ilmiselvästi sinisen power rangerin ja Fabulous Muhlan risteytys, ainakin tuon vaatetuksen puolesta. Ja tuossahan in-ring gearissa oli selvästi kaula-aukon muotoinen alue (joka tosin oli päällystetty hopeisella kankaalla), joten viittaako se tämän miehen seksuaalisuuten jotenkin? Kai me seuraavaksi nähdään kahden drag queenin, M.V.P.'n ja Viton feudin jossa he alkavat taistelemaan siitä että kummalta löytyy todellisuudessa munat noiden asujen alta. Boring, kuten yleisökin osuvasti täsmensi hiljaisuuden keskeltä.

Undertaker vs. Ken Kennedy. Taas tuli mietittyä että mikähän pointti tässäkin matsissa oli. Eli kenen paksusta otsaluusta tämä idea oikein lähti ja kuka lopulta toteutti tämän matsin? Tai noh, tiedämme vastauksen tuohon jälkimmäiseen kysymykseen mutta pointti oli se että tämä matsi taistelee järjen logiikkaa vastaan (jos ja kun wrestling maailmassa semmoinen on vielä olemassa). Ensinnäkin Kennedy sai pelastettua oman naamansa täpärästi Batistan teloitukselta loistavilla buukkauksilla, sai sen jälkeen erinomaisen pushin voittamalla US tittelin ja nyt häntä ollaan taas syöttämässä susille. Mutta eihän Kennedyn pushia voi noin vain lopettaa kuin seinään ja Undertaker on tunnetusti sellainen kaveri joka ei jobbaa eikä hymyile. Jotenka ainoa looginen vaihtoehto tämänkin matsin lopputulokselle on se että Kennedyn pitää voittaa mutta siihenkin on vain yksi ratkaisu. Undertaker pitää saada itselleen DQ. But why? Ja mitä ja ketä se taas palvelee? Absurdi buukkaus ja absurdi matsi jossa ei ollut järjen hiventäkään.

Falls Count Anywhere - Chavo Guerrero vs. Rey Mysterio. Tämä taisi olla yksi niistä illan odotetuimmista kohtaamisista koko cardissa ja mitä meille sitten lopulta tarjoiltiin. Semi-tylsä, yleisön seassa heilumsta joka lopulta huipentui reisille kustuun lopetukseen. Ei näin. Ei todellakaan näin. Ja Eddie pyörii kuin väkkärä haudassaan.

William Regal vs. Chris Benoit. Pienoinen deja vu-ilmiö iskeytyi takaraivoon kun tätä matsia seuraili monitorista. Regal oli verissä päin, Benoitin tylyt chopit keskelle veristä otsaa, Regalin omat taidonnäytteet submission liikkeissä... Jep, tässähän taisi olla uusintamatsi tämän vuoden Velocitystä ja vieläpä siitä ainoasta Velocitystä jonka olen tämän vuoden puolella katsonut. Vaikka matsi sinänsä ei tarjonnut mitään uutta, oli se silti edelleenkin viihdyttävää katseltavaa painijoiden teknillisellä osaamisella mutta katsojat eivät taaskaan ymmärtäneet mitä he olivat seuraamaassa. Idiootit.

Ja saa nähdä syntyykö tästä edes minkäänlaista kohua kun tällä kertaa live PPV'n aikana kuvaruudussa vilahti Sir William Regalin perintökalut jopa yhden sekunnin ajan. Tuskinpa tulee yhtään mitään mutta noista kaksinaismoraalisesti elävistä amerikkalaisista ei ikinä tiedä. Tapaus Janet Jackson osoitti kuinka typeriä he todellisuudessa osaavat olla. Ai kuinka typeriä kysyt minulta? Miten olisi vastauksena maailman suurin porno-business. Siinä teille vastaus ja pientä purtavaa kaksinaamaisuudesta.

Fatal Four-Way World Heavyweight Championship - Finlay vs. Lashley vs. Batista vs. King Booker. Paha sanoa että olisiko alkuperäinen buukkaus ollut yhtään sen parempi lopputulokseltaan kuin tämä four-way dance mutta kyllä tästäkin sai jotain irti. King Bookerin alamaiset alkoivat kapinoida joten tähän saatiin vielä vähäsen enemmän jännitettä mukaan eikä tarvinnut alkaa odottelemaan niitä ainaisia samalla kellonlyömällä ilmestyviä matsiin sekaantujia (tosin little bastard tuli taas esiin piilostaan). Lopulta King Booker vei taas voiton Batistan nokan alta. Hyvä vaan. Mitä kauemmin Batistaa pidetään poissa tittelistä, sen parempi.