Yksi näkökulma

WWE Summerslam 2006

21/08/2006 23:50, Posted in Flip ilman floppia,

Summerslam. The biggest party of the summer. Olisikin toi lause pitänyt paikkaansa. Nyt vaikuttikin enemmän siltä että jostain tuli kuokkavieraita jotka söivät kaikki ruuat, joivat kaiken viinan, kusivat vessanlattialle ja tukkivat vessan putket siinä samalla rundilla.

Chavo Guerrero vs. Rey Mysterio. Alusta loppuun aika yllätyksetön ottelu joka ei sentään sisältänyt yhtään fuckuppia joista Eddie ja Reyn jokainen ottelu kärsivät ikävästi. Vickie Guerrero sekaantui odotetusti matsiin ja vahingossa tarjosi sopivan porsaanreiän Chavolle jonka hän myös käytti ilman mitään epäröintiä. Ensimmäiseksi kohtaamiseksi ihan käypää tavaraa. Kuin moottoreita olisi vasta käynnistelty joten eiköhän feudi kohoaa seuraavalle tasolle viikkojen aikana rundilla.

Big Show vs. Sabu. Mikä siinä on että Sabu mokaa joka helvetin matsissa ainakin kaksi kertaa? Herättääkö WWE:n alla työskentely pelkoa perseen alla vai alkaako ruumis jo haroa vastaan lukemattomien kolhujen takia? Noh miehen ruumiin kunto ei ainakaan mennyt parempaan suuntaan kun Big Show esimerkiksi rysähti koko 230 kilon painonsa avulla päälle. Ja eikä tuollaista luonnontonta järkälettä voiteta tällaisessa matsissa jossa saa käyttää aseita. Pöydät yms. kääntyvät loppujen lopuksi vastaan kuten matsin lopputulos osoitti ja näytti.

Hulk Hogan vs. Randy Orton. Kyllä. On se Vince rahamiehiä. Kun pitää PPV:n ostomäärää saada hilattua ylöspäin hinnalla millä hyvänsä, niin mitä hän tekee? Hän tuo Hulk Hoganin ja hänen huonot polvensa hetkeksi takaisin WWE:n kehään. No okei, kyllä minä kunnioitan Hoganin saavutuksia mutta on se perkele kumma kun pitää mies tuoda takaisin vain ja ainoastaan sen takia että mies voi päihittää jonkun WWE:n nykyisen huippunimistä. Ja mitä tai ketä tämä palvelee? Ei ainakaan niitä jotka odottavat että Hogan tekisi ns. pass the torchit nykyiselle superstaralle... Mutta mitä minä nyt oikein höpisen? Hoganhan teki jo tuon palveluksen The Rockille WMX8:ssa. Ja nykypäivänä The Rock on keskittynyt muihin hommiin joten kelataanpas hetkeksi taaksepäin ja kysyn uudelleen itseltäni. Mitä tai ketä tämä matsi palvelee? Käsittääkseni ei yhtään mitään muuta kuin Hoganin kukkaroa.

Mick Foley vs. Ric Flair. Siirrytäänpäs toisenlaiseen senior citizeniin joka on sentään pitänyt mielensä ja ruumiinsa virkeänä WWE:n kehässä viime vuosina. Näiden kahden miehen feudi oli se matsi jota minä odotin koko cardista eniten. Se miten kummatkin herrat ovat kolistelleet sarviaan viime viikkoina, tiesin että tästä tulisi verinen, fyysinen ja erityisen spesiaali ottelu. Mutta ei helvetti. En nyt sentään näin sairasta osannut edes kuvitella synkimmissä mielen syvereissäni. Tämä oli brutaaleinta nahkojen kuorimista mitä olen nähnyt Ric Flairilta. Barbwire-teline, thumbtacksit, good old barbie. Kaikki peräkanaan. Oli todella absurdia ja friikkiä katsella Ric Flair näinkin oudossa ympäristössä ja saavansa noin pahasti turpaansa. Mutta kuten hän aina yleensä tekee; hän sylkäisee loput veret suustaansa joita hän ei ole ehtinyt nielemään, päästää vihaisesti suustaan aina ah niin hervottomat kirosanat ja lähtee taisteluun uusin voimin. Harmi vaan että monen viikon ajan kestäneen härnäilyjen, loistavien promojen ja 'feud that has been 12 years in the making' jälkeen tälle matsille annettiin todella surkea lopetus. Minua on huijattu. I want the real Cactus Jack back and fucking rematch.

King Booker vs. Batista. Oliko tämä edes... mikäs se hieno termi olikaan joka eräs nimeltä mainitsematon kakara käytti? Ai niin. Nyt muistan. Siis... Oliko tämä edes "oikeata painia (tm)"? Minusta se näytti enemmänkin epätoivoisen kiehnäämisen ja huonon runkun välimuodolta. Kaksi velttoa spaghettia kehässä. Not a pretty sight. Tämähän kertoo myös aika pitkälti Batistan kehittymisestä. Eli mies on yhä edelleenkin samanlainen päätön heiluja kehässä kuin John Cena. Ja pyh. Jackhammerin ja full nelson slammin ujuttaminen hetkeksi liikerepertuaariin ei osoita mitään. Varsinkaan jos mieheltä meinaa loppua kunto oman finisherin tekemisessä. Noh, ainoa positiivinen hetki tässä matsissa oli se kun King Booker piti tittelin itsellään vaikkakin se tapahtuikin DQ:n kautta. Se että titteli annettaisiin takaisin Batistalle ja sen jälkeen oltaisiin taas polvia myöten paskassa huonojen matsien takia ei todellakaan ole se parempi optio. Mutta sekin on ikävä kyllä tulossa.

DX vs. McMahons. Olisihan se pitänyt arvata että ennen varsinaista ja virallista matsin alkua, Vince McMahon järjestäisi pienet esilämmittelyt apureillaan ennenkuin itse pääpiru ja poikansa alkavat likaamaan omia käsiäänsä. No mutta tästä saatiinkin erittäin jännittävä yhteenotto kun McMahonit veivät suurimmaksi osaksi ja DX vikisi kunnes loppua kohti osapuolten roolit vaihtuivat. Mutta se tärkein kysymys taitaa olla se että jatkuuko tämä feudi? Vince McMahonin nöyryyttäminen tuo aina sellaista pientä mielihyvää mutta minusta kaikki kovimmat paukut tuolla saralla on jo ammuttu. Ainakin sen suuren kukon mainitseminen alkaa jo olla silmiä ummistavaa ja leukoja väsyttävää hommaa.

John Cena vs. Edge. Olen jo aika pahasti turtunut näihin John Cenan main event matseihin. Nytkin tätä matsia katsoessani, ainoa pulssi aivoissani odotti matsin viimeistä hetkeä joka sitten laukaisisi tilanteeseen sopivan reaktion kropassani. Nyt sentään ei tarvinnut huutaa ärräpäitä ja kirota WWE:tä jälleen kerran syvimpään helvettiin tai sinne missä suolakurkut eivät sihise. Mutta sekin jo kertoo aika paljon WWE:n ja Vincen ykkös pet-projektista kun ainakin puolet John Cenan omasta kotikunnasta haistattaa pitkät miehelleen. Ja silti hän on WWE:n suurimpia kassamagneetteja oheistuotteissa. Ei mene jakeluun.