Muistutus itselleni: edelleenkin päivä kerrallaan…

Taas se aika vuodesta. Drinkki kädessä, tuijotetaan kohti lasin pohjaa ja pohditaan elämän syviä asioita. Missä mentiin jälleen kerran pieleen, kuinka edelleenkin pelataan elämältä jaetuilta huonoilla korteilla ja bluffaus on vain haaveunissa vaeltamista.

Havahdun siihen kun kaveri taputtaa olkapäälle ja kysyy että miksi naama on peruslukemalla vaikka pitäisi päivää juhlistaa. Vastaan ainoastaan yhdelle sanalla: "Elämä".

Sylki lentää melkein heti takaisin päin kommentin kera.

"Älä helvetti edes ajattele tollasia. Mä tunnen sut ja mä tiedän että elämä on potkinu sunkin päätä monituista kertaa 48:n koon buutsilla ja joka kerta olet noussut jaloillesi. Sitä paitsi sulla on nyt terveyskin kohdallaan, eikö vain? No okei, sulla ei ole vakituista työpaikkaa ja sun tapauksen ymmärtää hyvin mutta kyllä se sieltä vielä irtoaa. Usko pois. Eikä sulla ole mitään velkahelvettiä niskoillasi tai perhe elätettävänä, joten ei elämä voi olla noin vakava asia."

"Ei se olekkaan. Mutta väkisinkin tulee mieleen näihin aikoihin mitä paskaa olen joutunut käymään."

"Hei, ne on menneitä asioita. Ei niitä kannata miettiä ja murehtia. Tähtää vain eteenpäin. Kuten itsekin olet tokaissut, otetaan se elämä päivä kerrallaan."

Leave a Comment