Once more with a feeling

Joulu on taas täällä. Vanhempana sitä tajuaa että tämä on kuin normaali arkipäivä sillä erotuksella että nyt kaupoissa on vuoden kovin myyntisesonki päällä ja turhaa, hyödytöntä tavaraa pitäisi ostaa juuri tällä hetkellä. Ja halvalla, niin meille vakuutetaan. Kaikkea uutta lanseerataan myös joulun alla ja markkinoinnista vastaavat puristelevat asiakkaiden elimiä juuri siitä oikeasta kohdasta sekä toivovat että se tehoaa toivotulla tavalla. Kaupallisuus on niin ihana asia kun se vedetään överiksi.

Itsellenä se joulun syvin tunne on ollut poissa pitemmän aikaa. Sitä juhlapyhän puhdasta ja joulun tuomaa positiivista tunnetilaa ei ole ollut itselläni enää vuosiin. Kadotinko sen jossakin vaiheessa vai aikuistumisen myötä kasvoin ulos tästä asiasta ja tajusin että kaupallisuus tappoi sen julmetulla pommituksella? Vai odottaako se jossain mieleni kolkassa jotain tiettyä erilaista elämäntilannetta? Hyvin mahdollista. Noh, ei tästä kadotuksesta kannata ainakaan ottaa mitään stressiä ja se olisi pahin asia jos stressaantuisi tämän takia. Parempi vaan ottaa rauhallisemmin ja nauttia hiljaisemmasta hetkestä niin kauan kuin se kestää. Sitten uutenavuotena vedetään sitä viinaa nuppiin ja riehutaan kuin olisi viimeinen päivä maan päällä.

Mutta taas pitää miettiä että mitähän sitä näinä joulupyhinä tekisi? Se on melkein aina faktaa ettei joulun aikoihin televisiosta tule oikein mitään katsomisen arvoista. Paitsi... SubTV mainosti äskettäin että Fast Show:n maratooni olisi jouluaattona. Nice. Brilliant. Ja taidanpa tuosta DVD-hyllystäni katsoa ainakin noi Black Adderit uudestaan.

Asiasta toiseen. Käydessäni eilen yhdessä palvelukeskuksessa hoitamassa asioitani, meidän kolmenkeskinen jutustelu siirtyi entisiin työnantajiini. Kyselin että onko tietty herra vielä pääkallopaikallaan huolehtimassa että hommat toimii ja muutenkin pitämässä jöötä tässä isossa laitoksessa. Yllättäen sain vastaukseksi että ikävä kyllä aika on jättänyt hänestä. Kuulemma syöpä oli nujertanut hänet. No voi hemmetti ja niin nuorena. Hän oli hyvä ja mukava ihmisenä sekä pomona. Opin häneltä uusia asioita ja onnistuin itsekin opettamaan hänelle pari hyödyllistä asiaa MS:n käyttöjärjestelmästä. Taas pieni muistutus siitä kuinka hauras elämä voi olla ja vieläpä joulun kynnyksellä.

Leave a Comment