Viikko 41:n musiikki hankinnat (part 2)

The Prodigy: Their Law - The Singles 1990-2005 (Special Edition) (2005)

The Prodigy: Their Law - The Singles 1990-2005 (Special Edition)Jokaisella musiikinkuuntelijalla on sellainen artisti tai bändi josta on saatu paljon vaikutteita tai joka on tehnyt muutoksen elämään/identiteettiin. Minulle se on ollut The Prodigy. Muistan edelleenkin vuoden 1994 ja sen kesän kun ostin Music For The Jilted Generation albumin. Se ei ollut helppo levy minulle ja minun piti kuunnella sitä todella paljon ennenkuin sain siitä enemmän irti kuin ne kaksi biisiä jotka tuntui olevan olevan levyn ainoat hyvät biisit. Siitä se sitten lähti. Experience tuli perässä ja se olikin päinvastainen levy. Itse aloitin elektronisen musiikin kuuntelun 90-luvun alun ravemusiikilla joten tämän albumin kanssa olin kuin kotonani (erityiskiitokset Juhalle, kiitos siitä kun annoit minulle kasetillisen tuota klassista old school ravea ala-asteen aikoihin - i own you big time). Vuoteen 1996 mennessä eli Firestarter singlen aikoihin minulla oli jo kaikki The Prodigyn singlet ostettuna. Seuraavana vuonna ilmestyi Fat Of The Land joka löi itsensä kaikkialla läpi ja oli muutenkin arvostelumenestys. Itsekin olin niin pahasti koukussa tähän bändiin että minulla oli paljon eri bootleggeja, Electronic Punks oli läpikaluttu, päässä oli niin paljon turhaa tietoa - tiesin mm. mitä sämplejä Liam Howlett oli käyttänyt biiseissä jne. Mutta pari vuotta myöhemmin The Prodigyn kuuntelu oli vähentynyt aika radikaalisesti, mutta se oli korvautunut toisella tavalla. Minä olin alkanut tutustumaan muihin bändeihin ja muihin genreihin. The Prodigy oli muokannut pohjan minuun siten että esim. rankemman hevin kuunteleminen ei tuottanut mitään ongelmia minulle. Seitsemän vuoden jälkeen, viime vuonna, The Prodigy viimeinkin julkaisia jatkoa Fat Of The Landille ja jälleen kerran he olivat onnistuneet tekemään täysin tuoreelta kuulostavan albumin (Always Outnumbered, Never Outgunned) electro-trash-funky-beat-hutullaan.

Viisitoista vuotta. Se on todella pitkä aika, varsinkin elektronisen musiikin saralla. Ja itse olen ollut HC-fanina yli 11 vuotta. Niin se aika vaan rientää. Viidentoista vuoden aikana on syntynyt paljon erilaista materiaalia ja noiden vuosien aikana The Prodigy on onnistunut kehittämään itsensä uudestaan ja uudestaan sekä löytämään itsestään uusia puolia. The Prodigy on yksi niistä bändeistä joita saa kiittää että elektroninen musiikki on lyönyt itsensä läpi mainstream musiikissa ja helvetin komean työn ovat tehneetkin tämän saralla. No mutta. Tästä kokoelmasta. Toisen CD:n biisilistasta voisi pitää pitempiäkin paskanjauhanta-seminaareja eli mitä biisejä siellä olisi voinut olla ja mitkä biisit olisin itse poistanut suosiolla. Makuasia, sanoi koira kun persettään nuoli. Viimeisinä sanoina on pakko täräyttää toiseen suuntaan: kiitos Liam, Keith, Maxim ja Leeroy. Kiitos siitä että olette tehneet näin kovan vaikutuksen minun elämääni.

Leave a Comment